– Kansainväliset yritykset olivat läsnä, markkinoivat ja hankkivat asiakkaita kuin pelimonopolia ei olisi ollutkaan. Valtio halusi ottaa haltuun sen kasvavan osan pelirahoista, joka katosi ulkomaille, Sims toteaa.

Monopolin korvannut lisenssijärjestelmä otettiin käyttöön kuluvan vuoden alussa. Kaikilta Ruotsissa rahapelejä tarjoavilta yrityksiltä edellytetään toimilupaa. Yritykset maksavat peliveroa, joka on 18 prosenttia peleistä kerättyjen rahojen ja pelaajille maksettujen voittojen erotuksesta.

Uudistus koskee erityisesti nettipelien tarjoamista. Niissä ulkomaisten yhtiöiden markkinaosuus oli vähitellen kasvanut yli puoleen. Suomessa ulkomaisten toimijoiden osuus rahapelimarkkinasta on myös ollut jatkuvasti kasvussa. Monopolin vaihtoehdoista on kuitenkin viime aikoina virinnyt keskustelua pääasiassa Veikkauksen mainoskampanjoiden nostaman kritiikin myötä.

Vuodenvaihteessa tai sen jälkeen toimiluvan saaneiden peliyhtiöiden paljous pääsi yllättämään Ruotsin viranomaiset. Nykyisin lupa on 86 yhtiöllä, kun arvio tulevista toimijoista oli 50–70.

Valtion uuden peliveron tuotto puolestaan ylitti odotukset kaksinkertaisesti. Tammi–kesäkuun aikana valtio keräsi peliveroa reilut 1,8 miljardia kruunua eli noin 170 miljoonaa euroa. Summa vastaa koko vuodelle arvioitua verokertymää, maan verovirastosta vahvistetaan.

Osa verotuotoista tulee yhtiöiltä, jotka eivät aikaisemmin käytännössä ole maksaneet kruunuakaan veroja Ruotsiin, sillä peliyhtiöt toimivat usein esimerkiksi Maltalta. Iso veronmaksaja tosin on myös valtionyhtiö Svenska Spel, jonka valtiolle ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin osoitettavaa tulosta vero osin pienentää.

Verotuotot eivät jää uudistuksen ainoaksi myönteiseksi asiaksi. Toimilupien avulla yhtiöt saatiin sääntelyn ja valvonnan piiriin. Simsin mukaan viranomaisille on myös annettu tehokkaita työkaluja toiminnan ohjaamiseen. Yksittäisten seuraamusmaksujen suuruus on ollut muutamia miljoonia kruunuja.

Alkuvuoden aikana Spelinspektionen sakotti useita yhtiöitä lainvastaisista bonusjärjestelmistä ja siitä, että yhtiöt eivät olleet riittävällä tavalla kytkeytyneet järjestelmään, jolla henkilö voi estää oman pelaamisensa kaikilla toimiluvan saaneilla sivustoilla.

Spelinspektionenin Sims pitää spelpaus.se-järjestelmää yhtenä tärkeimmistä uudistuksen tuomista asioista. Jo 40 000 ruotsalaista on rajoittanut sen avulla pelaamistaan. Yhtiöiden tulee ennen pelien tarjoamista vahvistaa pelaajan henkilöllisyys.

– Tätä ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman lisenssijärjestelmää, Sims huomauttaa.

Sims arvioi, että sulkujärjestelmä voi leikata yhtiöiden tuottoja, sillä suurpelaajat tuovat suurimman osan rahasta.
Uudistus toi mukanaan myös työkaluja luvattomien pelisivustojen toiminnan rajoittamiseen. Simsin mukaan viranomaisilla on mahdollisuus esimerkiksi kieltää maksujenvälittäjiä toimittamasta maksuja Ruotsista vailla toimilupaa oleville sivustoille.

Luvattomien peliyritysten mainontaan Ruotsissa voidaan lisäksi puuttua aiempaa kovemmilla keinoilla. Sanktioita voidaan kohdistaa myös mainoksia julkaisevaan mediaan.

Poliitikkojen vastaus kansallisen monopolin vaihtoehdoille on pääosin ollut ytimekäs ei. Veikkauksen ohjauksesta vastaava kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) totesi viimeksi torstaina MTV:n uutisten haastattelussa, ettei Ruotsin malli ole missään tapauksessa sopiva Suomelle.

– Tulot tippuivat ja haitat kasvoivat, Paatero sanoi.

Paatero sanoo STT:lle, että tarkoitti lausunnollaan Ruotsin pitkän aikavälin kehitystä, jossa ulkomaiset nettipelit valtasivat markkinan.

– Suomen ei pidä päästää sellaista tilannetta, että ulkomaiset peliyhtiöt tulisivat tänne, ja ajauduttaisiin lisenssijärjestelmään, Paatero sanoo.

Hän viittaa muun muassa mainonnan kasvamiseen siinä tapauksessa, että pelimarkkinoilla toimii useampia yrityksiä.

Spelinspektionenin Anders Sims myöntää, että mainosten lisääntyminen on vuoden kuluessa käynyt monien hermoille.

– Ruotsalaiset ovat kokeneet mainokset päällekäyviksi ja rasittaviksi, Sims toteaa.

Hänen mukaansa kyse ei ole niinkään yksittäisten mainosten ongelmista, vaan mainosmäärän kasvamisesta esimerkiksi joukkoliikennevälineissä.

Sims pohtii ääneen, voiko mainostulva olla vain väliaikainen ilmiö, kun peliyritykset yrittävät vallata tilaa avautuneessa markkinassa.

– Peliasioista vastaava ministeri (Ardalan Shekarabi) on myös tullut julki asian kanssa ja todennut, että jos peliyritykset eivät siirry kohtuullisempaan markkinointiin ja rajoita mainontaa, pitää asiassa tehdä uusia lainsäädäntötoimia.

Nykyisen sääntelyn mukaan peliyhtiöiden mainonnan tulee olla kohtuullista. Suomessa rahapelejä saa mainostaa vain Veikkaus. Simsin mukaan Ruotsissakaan ulkomaisten toimijoiden mainokset eivät olleet sallittuja ennen uudistusta, mutta käytännössä viranomaisilla ei ollut työkaluja puuttua toimintaan.

Ruotsin peliuudistus on niin tuore, ettei sen mahdollisista haitoista ole vielä selvityksiä, Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Janne Nikkinen huomauttaa. Nikkinen on tutkinut rahapelaamista ja perehtynyt myös Ruotsissa tehtyihin muutoksiin.

Hänen mukaansa monopolijärjestelmä ei ole yksiselitteisesti paras keino ehkäistä pelien haittoja. Asiasta tehdyt tutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia.

– Tutkimuksista ei saada näyttöä, että monopoli olisi aina ja kaikkialla parempi peliongelmaisten suojelemisessa, Nikkinen sanoo.

Lisenssijärjestelmässä etuna on Nikkisen mukaan ainakin se, että toimijoita voidaan ohjata lupaehdoilla. Sääntöjä rikkovalta toimijalta lupa voidaan evätä.

– Lisenssi voisi ehkäistä ongelmia ennalta. Silloin voitaisiin sanoa, että laitetaan tämä kiinni, jos ette tee jotain. Kyllä ne (peliyhtiöt) kummasti kuuntelevat esimerkiksi Britanniassa, Nikkinen toteaa.

Ruotsissa yhden peliyhtiön toimilupa on jo ehditty peruuttaa. Yhtiö ei seurannut asiakkaidensa pelaamista lain edellyttämällä tavalla.

– Jos on syytä epäillä, että asiakkaalla on peliongelmia, yhtiön täytyy ryhtyä toimiin ja auttaa asiakasta rajoittamaan pelaamistaan. Kyseinen yhtiö ei ollut ryhtynyt tällaisiin toimiin, vaan asiakas saattoi pelata esimerkiksi miljoona kruunua varsin lyhyessä ajassa, Anders Sims kertoo.

Toinen luvan peruuttamiseen eniten vaikuttanut syy oli yhtiön riittämätön järjestelmä rahanpesun estämiseen.

Suomen ja Ruotsin rahapelimarkkinat eivät ole täysin vertailukelpoisia. Ruotsissa valtio-omisteisen Svenska Spelin ja yhdistysten omistaman ravipeliyhtiö ATG:n lisäksi erilaisten arvontojen ja lottojen järjestäminen on sallittu lukuisille pienille toimijoille.

Suomessa puhuttaneet peliautomaatit puolestaan kerättiin Ruotsissa pois kioskien ja kauppojen käytäviltä jo vuosikymmeniä sitten. Nykyisin koko maassa saa ravintoloiden ja hotellien yhteydessä olla enintään 7 000 automaattia. Automaatit ja kasinot ovat pelilain uudistuksen jälkeenkin valtionyhtiö Svenska Spelin yksinoikeus.

Suomessa Veikkauksella saa olla korkeintaan 18 600 automaattia. Automaattien pelipisteet voivat sijaita esimerkiksi kaupoissa tai huoltoasemilla. Veikkauksen käytössä olevien automaattien määrä on lähellä lainsäädännön sallimaa enimmäismäärää.

Nikkinen pitää automaatteja haittojen kannalta kaikkein haitallisimpana pelimuotona.

– Jos ne kerättäisiin kaupoista, haitat romahtaisivat.

Markkinoiden avaaminen ei alkuvuoden tietojen perusteella romahduttanut valtionyhtiö Svenska Spelin toimintaa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhtiön pelien nettotulot pienenivät neljä prosenttia ja olivat hieman yli neljä miljardia kruunua.

Yhtiön liikevoitto pieneni miljardi kruunua, mutta vajaan 800 miljoonan kruunun osuus liiketuloksen heikentymisestä selittyy uudella peliverolla.

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Paatero toteaa edelleen, että hallituksen linjana on säilyttää Veikkauksen monopoli. Hän toteaa, että asialle on laaja kannatus eduskunnassa.

Rahapelaamista ulkomaille voidaan Suomessakin säädellä esimerkiksi rahojen siirtoa tai mainontaa rajoittamalla.

– Uskon siihen, että monopolijärjestelmällä päästään parempaan tulokseen.

STT–TANELI KONTIAINEN