Ylijohtaja Varhilan esityksessä korostui uudistuksen mittaluokka. Historiallinen uudistus tulee koskemaan 220 000 työntekijää, jotka siirtyvät kunnilta maakunnille. Yli puolet tästä henkilöstöstä siirtyy osakeyhtiöiden palvelukseen yhtiöittämisvaatimusten johdosta.

Kuntayhtymien kiinteistöt ja omaisuus siirtyvät maakunnille. Kuntien sote-kiinteistöt jäävät kunnille, mutta laitteistot ja muu infra siirtyvät maakunnille. Varhila korosti miten maakunnat velvoitetaan vuokraamaan sote-kiinteistöt kunnilta määräajaksi vähentääkseen kiinteistöomaisuuteen liittyvää riskiä kunnille.

Keskeisenä elementtinä uudistuksessa on asiakkaan valinnanvapaus. Vallinnanvapausmalli tukee PK-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja.

Edellisen hallituksen peruspalveluministeri ja silloisen sote-uudistuksen arkkitehti kansanedustaja Susanna Huovinen on huolissaan nykyisen hallituksen linjauksista. Huovisen mielestä ero edellisen hallituksen ja nykyisen hallituksen uudistuksissa on ilmiselvä. Edellinen uudistus valmisteltiin parlamentaarisesti mutta nykyinen tehdään puhtaasti nykyisten hallituspuolueiden toimesta.

– Suurin ero on kuitenkin hallituksen ideologinen halu toteuttaa laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ovet avataan täysin markkinoille ja kilpailulle, jolloin palveluiden tasa-arvoisuus voi olla uhattuna, napauttaa Huovinen.

Sipilän hallituksen uudistuksen tarkoituksena on hallitus pyrkii parantamaan peruspalveluita ja vähentämään terveyseroja. Lisäksi hallitus korostaa kolmen miljardin euron kestävyysvajeen kuromista umpeen sote-uudistuksen avulla. Kansanedustaja Huovisen mielestä uudistusta on ryhdytty tekemään liikaa markkinoiden ja talouden ehdoilla ja kansalaisten hyvinvointi on jäämässä lapsipuolenasemaan.

Huovinen nosti esille myös Ruotsissa tehdyn sote-uudistuksen vaikutukset. Länsinaapurissa kustannukset ovat räjähtäneet käsiin.

– Raha seuraa potilasta -malli on lisännyt kustannuksia valtavasti niin sanotun ylihoidon kautta. Näiden riskien välttäminen Suomessa olisi hyvin tärkeää. Loppukädessä veronmaksaja maksaa joka tapauksessa kaiken, toteaa Huovinen.

Yleisökeskustelussa nousi useassa puheenvuorossa esiin huoli asiakasmaksujen suuruudesta tulevaisuudessa. Asiakasmaksujen nousi vaikuttaisi eniten pienituloisiin kansalaisiin, jotka käyttävät paljon terveyspalveluita. Tämä uhkaa heikentää kansalaisten hakeutumista hoitoon. Ylijohtaja Varhilan mukaan ministeriö on käynnistämässä asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelun vuoden 2017 alussa mutta hän ei usko maksujen alenemiseen tulevaisuudessa.