Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) esitteli hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliitisen selonteon eduskunnalle tänään.

Eduskuntaryhmät käyttivät asiasta ryhmäpuheenvuorot.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikmanin (kok.) mukaan olemassaoloamme haastavien uhkien edessä turvallisuus ei voi olla budjettikysymys.

PERUSSUOMALAISTEN kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen korosti puheessaan Venäjän toimien aiheuttamia jatkuvia turvallisuusuhkia, kuten hybridi- ja kyberhyökkäyksiä, joiden torjuminen vaatii Suomelta määrätietoista toimintaa.

– Tilanne on vakava, ja meidän on varauduttava siihen, että Venäjän hybridihyökkäykset jatkuvat ja niiden intensiteetti sekä keinovalikoima tulevat tulevaisuudessa vaihtelemaan. Emme voi siis laskea sen varaan, että uhka olisi väliaikainen tai katoaisi lähitulevaisuudessa. Päinvastoin, meidän on hyväksyttävä, että hybridivaikuttamisen uhka on jatkuva ja siihen tulee reagoida johdonmukaisesti ja päättäväisesti, Ronkainen sanoi tiedotteen mukaan.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Mika Kari kiitteli parlamentaarista yhteistyötä selonteon parissa, mutta antoi hallitukselle myös pyyhkeitä sanojen ja tekojen kohtaamisesta. Lue Karin näkemyksistä lisää tästä linkistä.

KESKUSTAN ryhmäpuheenvuoron käytti puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kaikkonen totesi muun muassa, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä turvallisuusympäristö on muuttunut pitkäkestoisesti. Tilanne edellyttää pitkäjänteistä varautumista ja puolustuksen resursseista huolehtimista.

– Ukrainan tukemisessa ote ei saa höltyä. Ukraina taistelee paitsi itsenäisyytensä myös eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen ja sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta, Kaikkonen lausui tiedotteensa mukaan.

Kaikkonen muistutti, että Suomi käyttää puolustukseen ensi vuonna 2,3% bruttokansantuotteesta.

– F-35-hankinnan ja Merivoimien korvettien hankinnan jälkeen puolustusmenoissa ollaan lähitulevaisuudessa menossa alle 2%:n. Suomen on syytä pitää puolustusmenot yli 2%:ssa myös vuonna 2027 ja sen jälkeen. Turvallisuusympäristön muutos ja ennakoimattomuus, suomalaisten turvallisuus sekä vastuumme liittokunnan jäsenenä edellyttävät sitä, Kaikkonen sanoi.

Kaikkosen mukaan uusia investointeja puolustukseen on syytä laittaa putkeen jo lähiaikoina.

– Tilaus- ja toimitusajat ovat pitkiä. Jos haluamme rautaa käyttöön vuonna 2027 tai 2028, tilauksia on syytä muuten tehdä varsin pian. Ilmavoimien ja Merivoimien isoimmat investoinnit on nyt tehty. Katson, että seuraavaksi on Maavoimien vuoro.

RYHMÄPUHEESSAAN kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) totesi, että Suomi uhkaa menettää paikkansa kansainvälisen yhteisön mallioppilaana. Aktiivisuutta tarvitaan Haaviston mukaan diplomatian ja rauhanvälityksen kentällä sekä YK:ssa, EU:ssa ja Natossa.

Hallitus sai tiedotteen mukaan Haavistolta kiitosta Ukrainan tuen jatkamisesta – sen sijaan muiden maailman kriisien Haavisto pelkää jäävän paitsioon.

– Maailmalla etsitään nyt sekä agendaa että neuvottelupaikkaa suurvaltojen jännitteiden lieventämiseksi ja rauhanprosessien edistämiseksi. Suomi on ollut valitettavasti näissä keskusteluissa harmillisesti sivussa ja aloitteet tuntuvat tulevan yhä useammin Euroopan ulkopuolelta, sellaisilta mailta kuin Turkki tai Saudi-Arabia, Haavisto harmitteli tiedotteensa mukaan.

Nato-yhteistyön syventäminen on Haaviston mukaan hallituksen kanssa jaettu prioriteetti. Hän muistuttaa kuitenkin kahdesta asiasta: eduskunnan informoinnista sekä sen ymmärtämisestä, että Nato kattaa hyvin laajan kattauksen erilaisia teemoja. Esimerkiksi hän nostaa yhdysvaltalaissenaattorin avauksen Naton tekoäly- ja kvanttilaskentakeskuksen perustamisesta Suomeen.

– Huomasimme, että puolustusministeri ampui ajatuksen alas lonkalta. Olisiko ollut parempi ensin yhdessä arvioida, mitä kaikkea tällaisen yhteistyön vahvistaminen voisi meillekin tuoda tullessaan?

Erityisesti Haavisto kritisoi hallituksen kohdistamia leikkauksia kehitysyhteistyöhön sekä kansainvälistä työtä tekeville järjestöille. Selonteon mukaan Suomi tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä, mutta tämä tavoite on ristiriidassa hallituksen leikkauspolitiikan kanssa.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen kertoi ryhmäpuheessaan vasemmistoliiton olevan huolissaan siitä, vähentääkö kokoomuksen ulkopoliittinen värisuora demokraattista ja parlamentaarista keskustelua Suomen ulkopolitiikan linjasta. Etenkin Natoon liittyvistä asioista on Pekosen mukaan vaikeaa saada tietoa edes kansanedustajana.

Värisuora tarkoittaa sitä, että kokoomuksella on keskeiset paikat ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisessa, muun muassa presidentti on kokoomustaustainen ja pääministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri tulevat kokoomuksesta.

– Kysyn vielä Suomen ulkopoliittiselta johdolta, oletteko te valmiita ottamaan eduskunnan mukaan Suomen Nato-linjan luomiseen, vai onko se teistä vain kokoomuksen sisäinen asia? Pekonen sanoi tiedotteensa mukaan.

Tätä ennen hän oli sanonut, että vasemmistoliitto on peräänkuuluttanut avointa keskustelua Suomen Nato-linjasta siitä saakka, kun Suomen liittymistä Natoon alettiin valmistella Venäjän aloitettua laiton hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022. Tätä keskustelua ei ole kuitenkaan vieläkään Pekosen mukaan käyty.

– Sen sijaan olemme saaneet julkisuudesta lukea otsikoita kuten ”Suomi muutti mieltään ja haluaa ulkomaisia Nato-joukkoja maahan – Puolustusmallin rakentaminen etenee kulisseissa” ja ”Suomi osallistuu ydinsota­harjoitukseen – Puolustus­ministeriö vaikenee täysin.” Suomen Nato-linjaa siis luodaan, mutta ei avoimesti. Vasemmistoliiton mielestä Nato-Suomen tulee pitää kiinni ihmisoikeusperustaisuudesta ulkopolitiikassaan ja toimia edelleen muiden Pohjoismaiden tavoin aktiivisesti ydinaseriisunnan edistämiseksi. Suomi olisi hyvin voinut pidättäytyä osallistumasta ydinsotaharjoitukseen, kuten monet Nato-maat ovat tehneet, Pekonen lausui tiedotteensa mukaan.

Pekonen arvosteli selonteossa mainittua ”arvopohjaista realismia”, johon Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nyt perustuu.

– Selonteko osoittaa, että Suomen ulkopolitiikassa on kaksoisstandardeja, ja että kauppapoliittisia intressejä suositaan kestävän kehityspolitiikan kustannuksella.

Vasemmistoliiton huolena on, että arvot pudotetaan pois kovan realismin ja kaupallisten intressien tieltä.

– Selonteossa aivan oikein tuomitaan Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa ja Krimin miehitys, mutta Lähi-idän konfliktista puhuttaessa ei mainita edes sitä, että Israel miehittää Palestiinaa kansainvälisen oikeuden vastaisesti tai että Israel ylipäätään harjoittaa sotatoimia Gazassa, Pekonen totesi.

RKP:N ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Eva Biaudet.

Biaudet totesi muun muassa, että ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa kahden valtion mallia Lähi-idässä, ja on hyvä, että ulkoministeri ja tasavallan presidentti ovat puhuneet asian puolesta. Juuri nyt tarvitaan tulitauko ja kaikkien panttivankien välitön vapauttaminen, jonka jälkeen neuvottelut on aloitettava. Sekä terrorismin että laittomien siirtokuntien käytön politiikan välineenä on loputtava.

– Suomen tavoitteena tulee olla Palestiinan tunnustaminen sen edellytysten täyttyessä. Keskeistä on se, että molemmat osapuolet tunnustavat toistensa oikeuden olemassaoloon, Biaudet lausui tiedotteen mukaan.

Hän kommentoi myös selonteon termiä arvopohjainen realismi.

– Meille ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä arvopohjainen realismi tarkoittaa sitä, että ei riitä, että tunnustamme maailmanjärjestyksemme puutteet, vaan meidän on myös aktiivisesti puolustettava rauhaa ja oikeudenmukaisuutta ylläpitäviä mekanismeja. Arvopohjainen realismi tarkoittaa sitä, että emme voi katsella sivusta, kun perusoikeuksia loukataan. Kansainväliset yhteistyöjärjestöt, ihmisoikeudet ja sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä ovat hauraita, ja meidän on suojeltava ja puolustettava niitä. Suomen on jatkettava demokratian, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolustamista aikana, jolloin näitä arvoja haastetaan voimakkaammin kuin koskaan ennen.

– On surullista, että kehitysapumme ei yllä kansainvälisesti sovittuunn tavoitteeseen 0,7 prosentin tasosta bruttokansantuloon nähden. Rauhaa ei voi ylläpitää pelkästään sotilaallisella voimalla, vaan meidän on myös investoitava koulutukseen, tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen.

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN kansanedustaja Mika Poutala otti omassa puheessaan kantaa myös Lähi-idän asioihin.

– Selonteossa todetaan, että ”vakauden lisäämiseksi Lähi-itään on tärkeää ratkaista Israelin ja palestiinalaisten konflikti kestävällä tavalla”. Kuten presidenttimme on todennut, nyt ei ole oikea aika tunnustaa Palestiinan valtiota. Niin sanottu kahden valtion malli voi toteutua ainoastaan Israelin ja palestiinalaisten keskinäisen sopimuksen kautta luottamusta rakentavissa olosuhteissa: mutta ei nyt eikä tulevaisuudessa Hamasin tai muiden ääri-islamistien johdolla ja ehdoilla. Rauhallinen rinnakkaiselo mahdollistuu, kun rakkaus omiin lapsiin voittaa vihan naapurikansaa kohtaan. Ilman sitä on kahden valtion rakentaminen tuolle Uudenmaan kokoisella alueella toivotonta, Poutala totesi tiedotteensa mukaan.

Poutalan puheen teemoja oli myös kansalaisjärjestöjen työ. Hän muistutti, että hallitus on luvannut selvittää verovähennysoikeuden luomista kehitysyhteistyöhön tehtäviin lahjoituksiin.

– KD haluaa osaltaan edistää sen toteutumista.

Poutala sanoi myös, että lähes 80 prosenttia maailman ihmisistä elää maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan.

– Vainotuin ihmisryhmä ovat kristityt. Vainon lisääntymisen syynä on pääosin ääri-islamilainen terrorismi sekä esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa nationalististen virtausten nousu. Uskonnonvapauskysymykset ovat jääneet ulko- ja kehityspolitiikassa valitettavan vähäiselle huomiolle. Tähän kristillisdemokraatit toivovat muutosta.