Packalén on tehnyt asian korjaamiseksi lakialoitteen. Ajokorttilain muutoksen myötä toistuviin lieviin ylinopeuksiin syyllistyvää kuljettajaa ei enää määrättäisi ajokieltoon. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on Packalénin mukaan inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä.

”Jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, hän kirjoitti eilen lähettämässään tiedotteessa.

”Esimerkiksi hitaasti kulkevan ajoneuvon, kuten traktorin, ohittaminen liikenteessä vaatii tilapäistä ajonopeuden kiihdyttämistä, jotta ohitus voidaan tehdä turvallisesti. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä, kun tiedetään, että jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, varsinaisessa lakialoitteessa lukee.

– Tietysti jos lakia muutetaan, poliisihan valvoo sitä lakia, miten se on kirjoitettu. Ei tämä mikään mielipidekysymys ole, Holopainen jatkaa.

Hän lisää, että kansanedustajien tehtävä nostaa asioita esiin. Suomessa on sananvapaus ja kaikista asioista kannattaa keskustella.

Voiko sitten ohitustilanteissa ajaa ylinopeutta?

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että jos ei pääse nopeusrajoituksen puitteissa ohi, silloin ei voi ohittaa. Lakiteknisesti ei ole mikään peruste, että kun ohitan, voi rikkoa lakia ja ajaa nopeammin.

Packalénin heitto mahtuu taatusti monen liikenteessä liikkuvan ajatteluun. Kun poliisiylitarkastaja Holopaiselle ehdottaa, että hänkin saattaa ajaa esimerkiksi 95 kilometriä tunnissa jonkun ohi, jos edessä oleva ajaa 80 kilometrin rajoituksella 75:tä, hän ei lähde tähän mukaan.

– Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille. Idea on se, että ihmisillä on turvallista.

Holopainen muistuttaa, että 1970-luvun vapaista rajoituksista luopuminen on näkynyt loukkantuneiden ja kuolleiden määrän huimassa putoamisessa.

– Tämä lainsäätäjän on otettava huomioon. Jos sääntelyä väljennetään, voi olla, että sillä on vaikutuksia tällaisiin asioihin.

Holopainen pohtii myös, että mikäli nopeus saisi nousta ohittaessa yli rajoituksen, syntyisi käytännön ongelmia.

– Jos on satasen rajoitus, saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h vai saako vasenta kaistaa ajaa kilometritolkulla? Lainsäädännön pitää olla tarkkarajainen. Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan? Haasteita olisi, jos lakiin kirjoitettaisiin nopeusrajoitusten ylittäminen ohitustilanteissa, Holopainen muistuttaa.

– Entä jos itse olet vastaantuleva ja ohittaessa saisi ajaa kovempaa ja luotat, että kaikki ajavat satasta. Jos et tiedä, tuleeko vastaantuleva satasta vai kahtasataa, siinä tulee törmäys. Ovathan nämä aika hankalia asioita, hän jatkaa.

Holopainen kuitenkin muistuttaa, että poliisi ei lakeja säädä ja hänen mielipiteensä eivät ratkaise.

Packalénin lakialoite korosti myös ajokieltoihin määräämisen lisääntymisen johtavan ongelmiin henkeen ja terveyteen liittyvissä tilanteissa.

”Aina ei ole aikaa odottaa ambulanssia pitkien välimatkojen Suomessa, ja monen henki on pelastunut, kun on ollut auto ja ajolupa kunnossa ja hengenvaarassa oleva henkilö on saatu ajoissa hoitoon”, hän totesi tiedotteessaan.

Tässä yhteydessä Samppa Holopainen nostaa esiin niin sanotun pakkotilan käsitteen. Se voi olla oikeuttamisperuste tuomioistuimen käyttämässä juridisessa harkinnassa. Toisin sanoen, tuomioistuin voi antaa esimerkiksi ylinopeuden anteeksi, jos on ajanut sitä vaikkapa harvaanasutulla alueella, jossa ambulanssia ei ole ollut nopeasti saatavilla, tarkoituksena auttaa vaarassa olevaa.