Paltan mukaan työnantaja saa etukäteen kysyä työntekijöiltä, ovatko he tulossa työhön. Journalistiliitto ja Teme ovat toista mieltä.

Palvelualojen työnantajat Palta muistutti tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa, että jokainen alan työntekijä päättää itse, osallistuuko lakkoon vai ei.

– Tämä koskee myös Journalistiliiton ja Temen jäseniä: myös heillä on oikeus tehdä työnsä ja saada palkkansa normaalisti. Mitään työntekijöihin kohdistettuja painostustoimenpiteitä ammattiliittojen taholta ei työpaikoilla tule hyväksyä. Työjärjestelyjen suunnittelemiseksi työnantaja saa etukäteen tiedustella työntekijöiltä, ovatko he tulossa työhön lauantaina 8.3, tiedotteessa todetaan.

– Meillä on kyllä erilainen näkemys siitä. Tuo on selkeä lakonmurtoyritys, jos kysytään kiertäen sitä, osallistuuko lakkoon ja yritetään samalla järjestää korvaavaa työvoimaa. Nämä ovat klassiset elementit siitä, että lakkoa pyritään murtamaan, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo Demokraatille.

– Kyse on vielä freelance-pohjaisesta alasta, jossa ihmiset ovat hyvin varovaisia, niin kyllä tämä on tosi uhkaavaa retoriikkaa, Huovila luonnehtii Paltan tiedotetta.

– Meidän viestimme tietysti on, että lakonalaista työtä ei tehdä, ja lakko on liittojen toimesta ilmoitettu, eikä siitä tarvitse sen kummemmin työnantajalle kertoa, hän jatkaa.

Savolaisen mukaan myös Journalistiliitto on viestinyt jäsenilleen, että kyseessä on kaikin puolin laillinen työtaistelu, kun työehtosopimusten voimassaolo päättyi jo runsas kuukausi sitten tammikuun lopussa.

– Työntekijällä on oikeus osallistua lailliseen työtaisteluun, se on myös työntekijän perusoikeus. Eli jos sitä pyritään murtamaan tai estämään jollain tapaa, niin silloin on kyse työntekijän perusoikeuden vakavasta loukkaamisesta. Eli vakavasta asiasta on kyse, hän sanoo.

Savolainen palaa vielä tämän jutun julkaisun jälkeen asiaan viestitse. Hän kertoo, että liitolla on tietoa, että töihin tulosta on kysytty toistuvasti ja pyydetty vastaamaan, kun työntekijä ei ole vastannut työnantajan tiedusteluun.

– Minusta se on painostusta, hän sanoo.

NELONEN kertoo STT:lle, että sen ohjelmistoon lakolla ei ole vaikutusta. Siten Emma-gaalakin lähetetään lauantaina.

-  Valtaosa Emma-gaalan tuotantohenkilöstöstä koostuu pienyrittäjistä, jotka eivät ole lakon piirissä. Muilta osin tv-lähetys toteutetaan käytettävissä olevalla työvoimalla, Nelonen Mediasta vastattiin STT:lle sähköpostitse.

Journalistiliitto on aiemmin kertonut, että lakon toteutuessa lauantain suorat lähetykset kuten Lotto, MTV:n uutiset, Emma-gaala ja Putous jäävät tekemättä.

DEMOKRAATTI kysyi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskiselta, mihin perustuu kielto kysyä työntekijältä, onko hän tulossa lakon aikana töihin.

– Siitä ei ole minkäänlaista säädöstä missään olemassa. Jos työnantajalla on töiden järjestelyn kannalta välttämätöntä saada selville, että tuleeko työntekijöitä töihin, niin hänen ei tarvitse odottaa siihen aamuun tai hetkeen, kun lakko alkaa, vaan hän voi kysyä etukäteen aivan neutraalisti, että onko henkilö tulossa työpaikalle. Työntekijällä ei ole tähän velvollisuutta vastata.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ei tunnista työtaistelua arkaluontoiseksi tiedoksi. Ammattiyhdistykseen kuuluminen on sen sijaan lain mukaan arkaluontoinen tieto, joten liittoon kuulumisesta ei saa työntekijältä kysyä.

Koskinen muistuttaa, ettei työnantajalla ole oikeutta loukata ammattiyhdistysoikeuksia.

– Joku voi ajatella, että jos kysytään, että tuletko töihin, se olisi ammattiyhdistysoikeuden loukkaamista. Näin he ehkä työntekijäpuolella ajattelevat, mutta näissä on aina kaksi osapuolta. Työnantajallakin on intressi saada joissakin töissä etukäteen selville ketkä ovat töihin tulossa.

ELOKUVA- ja televisioalan työriitaan saatiin sovintoesitys maanantaina. Journalistiliitto ja Teme olisivat hyväksyneet sen, mutta Palta hylkäsi ehdotuksen eilen. Valtakunnansovittelijan toimistolla riitaa ratkottiin viimeksi tänä aamuna – tuloksetta.

Journalistiliitto ja Teme ovat pitäneet tes-neuvotteluissa kärjessä erityisesti työssä jaksamisen teemoja. Savolainen kiittelee, että Jukka Ahtela on tehnyt hyvää työtä ratkaisun löytämiseksi. Sovintoehdotus olisi Savolaisen mukaan antanut ”jaksamispaketin”, jossa työssä jaksaminen otettiin työntekijäpuolen mielestä riittävästi huomioon.

Tänään ei Savolaisen mukaan väännetty enää siitä, vaan kyse oli puhtaasti palkankorotusten linjasta, jota työntekijäpuoli ei voi hyväksyä. Sovintoehdotus alitti hieman yleisen linjan, mutta Paltalle se ei kelvannut.

– Paltalta tänään saatiin sovittelijan pöydässä heidän oma ehdotuksensa ja se oli ihan selkeästi alle yleisen linjan – ei puhuta mistään kymmenyksistä. Ei Journalistiliitolla eikä Temellä ole tässä tilanteessa mitään mahdollisuuksia lähteä sopimaan mittavasti yleisen linjan alle olevasta ratkaisusta, Savolainen sanoo.

Savolainen kertoo liiton tiedotteessa, että Paltan esitys taulukoihin tulevista korotuksista olisi yli kaksi prosenttia alle yleisen linjan. Palkankorotusten kokonaisvaikutus taas olisi lähes prosentin alle yleisen linjan.

Temen Karoliina Huovila luonnehtii historialliseksi, ettei työnantajaliitto Palta hyväksy yleisen linjan mukaista neuvottelutulosta.

– Työnantajapuoli on vaatinut koordinoituja ratkaisuja, ja nyt halutaan jättää yksi luova ala ulkopuolelle valtakunnan yleisestä palkkakehityksestä. Erittäin merkillistä työmarkkinatoimintaa, Huovila totesi tiedotteessa keskiviikkona.

Täydennetty klo 15.15 Savolaisen kommentilla työntekijöiden painostamisesta.