Hallituksen valmisteleman hankintalain uudistuksen eteneminen keskeytettiin hiljattain, kun oikeuskansleri arvioi, ettei esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Hankintalaki on jälleen tänään hallituksen yleisistunnon käsittelyssä.

Hallitusohjelman mukaan uudistuksen tavoite on lisätä julkisten hankintojen tehokkuutta ja parantaa yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin.

Uudistuksessa halutaan kiristää sidosyksiköitä – niin sanottuja in house -yhtiöitä – koskevaa säätelyä ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisin kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä esimerkiksi it- ja sotepalveluita ilman kilpailutusta.

– Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järjestämisen edellytykset ja sen myötä hankintatarpeet voivat erota alueellisesti toisistaan. Helpottamalla sääntelyä ei saa lisätä pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja tukea yksityisten markkinakeskittymien muodostumista välttämättömien palveluiden järjestämiseen, johtaja Minna Ahtiainen painottaa tiedotteessa.

Jos sidosyksiköiden käyttöä rajoitetaan, STTK toivoo muutoksille riittävän pitkää siirtymäaikaa. Minimi on Ahtiaisen mukaan viisi vuotta.

– Näin muun muassa siksi, että joissakin toiminnoissa lyhyempi siirtymä voi johtaa kilpailutusten määrän nopeaan ja rajuun kasvuun. Se puolestaan johtaisi heikkoon kilpailutukseen ja sen myötä hintojen nousuun ja laadun heikkenemiseen. Se olisi täysin päin vastaista kuin mitä lakimuutoksella tavoitellaan.

HANKINTOJEN vastuullisuutta julkisia varoja käytettäessä peräänkuuluttavat niin STTK kuin SAK:lainen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT. STTK:n Ahtiainen muistuttaa, että vastuullinen työnantajapolitiikka ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ovat olennainen osa hyvää hankintatoimea.

–  Sääntelyn väljentäminen houkuttaa työehtoshoppailuun, heikentää työntekijöiden asemaa ja lopulta vaarantaa palveluiden laadun, hän sanoo.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko puolestaan moittii, että uudistuksessa on jäänyt toissijaiseksi se, pystytäänkö hankinnoissa noudattamaan työehtoja ja työturvallisuutta.

– Työehtosopimusten ja lakien noudattamisen pitäisi ehdottomasti olla yksi olennainen osa hankintakriteereistä, Kokko sanoo tiedotteessa.

AKT muistuttaa, että joukkoliikenteessä tehokkuusajatelu on jo nykyisellä hankintalainsäädännöllä johtanut työolojen heikkenemiseen. Liiton mukaan linja-autoliikenteen aikataulut ovat niin kireitä, etteivät kuljettajat ehdi käydä vessassa tai palautua työvuorojen välillä.

– Tärkeää on, ettei kilpailutuksen halvin ole aina voittaja. Jos taustalla on työsuhderikkomuksia, kuten maksamattomia palkkoja – tällainen tarjoaja pitäisi sulkea pois kilpailusta, AKT:n vastaava lakimies Sara Miettinen sanoo tiedotteessa.

AKT:n mielestä hankintalaissa pitäisi painottaa laajempaa tilaajavastuuta koko alihankintaketjulle. AKT:n mukaan esimerkiksi Ruotsissa hankintayksiköillä on velvollisuus vaatia tarjoajilta työehtojen vähimmäismääräysten noudattamista. Tarjoaja joutuu lisäksi valvomaan alihankkijoidensa osalta vastaavien ehtojen noudattamista.

Kokon mukaan julkisissa hankinnoissa pitää valvoa koko alihankintaketjua.

– Ensinnä tahoa, joka osallistuu kilpailuun, ja myös työntekijöitä. On varmistettava, että kilpailutuksissa esimerkiksi koululaiskuljetukset ovat lapsille turvallisia, Ismo Kokko vaatii.

Rikosrekisteriote on hänen mukaansa vähintä, mitä kilpailutukseen osallistuvilta voidaan vaatia.