Lääketeollisuus ry:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Arto J. Virtanen pitää tämän yhtenä edellytyksenä, että hyvinvointialueilla ja sairaaloissa tehtäisiin nykyistä enemmän kliinisiä lääketutkimuksia.

– Tässä voittaisivat kaikki. Uutta lääkettä kehittävä yritys kustantaa lääkkeen sekä henkilöstökulut, ja potilas saa uuden hoidon. Yritämme viestiä eri vaikuttajille, että hyvinvointialueiden tki-toimintaan kannattaa investoida.

LÄÄKETEOLLISUUDEN agendalla on nopeuttaa uusien lääkehoitojen siirtymistä potilastasolle. Virtanen kertoo Suomen aseman heikentyneen vertailussa, joka mittaa, kuinka nopeasti eri maissa lääke pääsee markkinoille saatuaan myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta.

LÄÄKETEOLLISUUS ry edustaa 39 yritystä, jotka kehittävät uusia innovatiivisia lääkehoitoja. Euroopassa lääketeollisuus käyttää eri aloista toiseksi eniten rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Osa Virtasen nykyistä työtä on nostaa suomalainen lääketeollisuus yhteiskunnallisesti näkyvämmäksi ja tutummaksi.

– Ala on ollut ehkä vähän varovainenkin julkisessa keskustelussa. Yritämme nyt laventaa agendaamme.

KIRJAIMELLISESTI hyppy tuntemattomaan veteen, Virtanen kuvaa siirtymistään Lääketeollisuus ry:n viestintä- ja vastuullisuusjohtajaksi komissaari Jutta Urpilaisen kabinetista puoli vuotta sitten.

Virtanen on toiminut yli 15 vuotta vaikuttamisen ja viestinnän tehtävissä. Työkokemusta on kertynyt ennen Brysseliä muun muassa viestintätoimistossa, SDP:n poliittisena sihteerinä ja erityisavustajana valtiovarainministeriössä.

Virtanen työskenteli Urpilaisen kabinetin jäsenenä neljä ja puoli vuotta. Tehtäväkenttä oli laaja. Politiikkasektoreista seurattavana olivat muun muassa digitaalisuus, liikenne ja viestintä. Maantieteellisesti Tyynenmeren alue, merten takaiset alueet ja jäsenmaista Suomi. Lisäksi hän vastasi komissaarin strategisesta ja operatiivisesta viestinnästä.

– Monimuotoinen, mutta supermielenkiintoinen kokonaisuus.

Virtanen kertoo Suomi-kuvansa avartuneen, kun Suomea katsoi 27 EU-maan keskeltä. Hän kertoo näkemyksensä vahvistuneen siitä, että Suomen pitää olla avoin, aktiivinen ja ennakoiva EU-vaikuttamisessa. Jarrumiehen roolissa todellinen vaikuttaminen vaikeutuu.

– Brysselin vuosien aikana tuntui, että Suomessa ilmapiiri koveni ja kärjistyi. Halu ja kyky yhteistyöhön, vilpittömään vuoropuheluun, hapertui.

POLITIIKKAAN Virtanen ei tunne vetoa muuta kuin järjestötasolla.

– Tunnustuksellisena sosialidemokraattina poliittisia intohimoja ei voi välttää, mutta nyt haluan pysytellä taustalla.

– Olen seurannut puolueen toimintaa levollisin mielin. Tunnen kohtuullisen hyvin nykyisen puoluejohdon ja pidän heitä ammattireiskoina. Politiikka on pitkää peliä, ja olen tyytyväinen näkemääni.