Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Matti Viialainen ja Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) kehuvat vuolaasti alueen matkailutarjontaa. Molemmilla on mielessä myös asioita, joita kehittämällä matkailuun saataisiin kasvua.

– Esimerkiksi Saimaa on tällä hetkellä alihyödynnetty, hiomaton timantti. Itä-Suomen kehityksen takia Saimaan alue pitäisi saada Helsingin ja Lapin veroiseksi, maan kolmanneksi suurimmaksi matkailualueeksi, Matti Viialainen sanoo.

Pietarin ja Helsingin välillä liikennöivän junan ensimmäinen pysähdys Suomessa on Etelä-Karjalassa, Lappeenrannan Vainikkalan asemalla. Seuraava asema on Kymenlaakson puolella Kouvolassa. Siitä juna ja moni matkustaja jatkaa Helsinkiin.

Harri Helminen toivottaa tervetulleeksi Kouvolaan. (Kuva: Anna-Liisa Blomberg)

Harri Helminen kertoo, että Kymenlaaksossa eniten kiinnostusta matkailijoissa herättää Repoveden kansallispuisto ja luontomatkailu onkin Helmisen mukaan ollut yksi maakunnan vahva kehityskohde. Luonnon lisäksi Kymenlaaksosta tunnetaan muun muassa Tykkimäen huvipuisto, lukuisat museot Kotkan Merikeskus Vellamosta Miehikkälän Salpalinja-museoon sekä shoppailijoita kiinnostava uusi Zsar-outletkylä Vaalimaalla.

Helmisen oma sydän sykkii aivan erityisesti parille museoalueelle, joista ensin mainittu löytyy myös Unescon maailmanperintökohteiden listalta.

– Verlan tehdasmuseo Kouvolassa on kokonaisuus, joka esittelee hienosti teollista perinnettä ja historiaa. Myös Ankkapurhan teollisuusmuseo on todella upea. Siellä on muun muassa museoituna Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone sekä yksi Suomen ensimmäisistä isoista vesivoimalaitoksista turbiinisaleineen, Helminen kertoo.

Verlan tehdasmuseon miljöö on kaunis. (Kuva: Lassi Kujala)

Kymenlaakso tunnetaan myös suurista tapahtumista. Kotkan Meripäivillä kävi viime kesänä 233 000 ihmistä ja Hamina Tattoo -sotilasmusiikkifestivaali puolestaan houkutteli lähes 150 000 kävijää. Asuntomessujen vieraat toivotetaan tervetulleeksi Kouvolaan tulevana kesänä. Ensi vuonna taas odotetaan yleisöryntäystä Iittiin. Sinne valmistuvalla Kymiring-radalla on määrä ajaa ratamoottoripyöräilyn eli MotoGP:n MM-osakilpailu.

– Mietimme, että mikä voisi olla tapahtuma, joka toisi Kouvolaan kertaheitolla ison väkimäärän. Kouvolahan on Suomen merkittävin armeijakaupunki, joten suunnittelemme nyt ensi syksyksi turvallisuus- ja puolustusfoorumia, Harri Helminen kertoo.

Kymenlaaksossa Kymijoen matkailupotentiaali saadaan Helmisen mukaan käyttöön uudella tavalla, kun Kimolan kanava valmistuu. Hankkeessa Konniveden ja Iitin Pyhäjärven välinen Kimolan uittokanava muutetaan veneilykäyttöön.

– Kanavahanketta on pilkattu, mutta sen valmistuminen tarkoittaa, että Pohjois-Kouvolasta on sen jälkeen veneellä tavoitettavissa puoli Suomea. Sitä kautta pääsee kaikkiin Suomen suuriin vesistöihin, Helminen sanoo.

Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Matti Viialainen. (Kuva: Anna-Liisa Blomberg)

Nykyinen Etelä-Karjalan ja entinen Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen luonnehtii maakuntien matkailutarjontaa aktiviteetti- ja luontopainotteiseksi. Siihen on myös investoitu – esimerkiksi Imatran Ukonniemeä ja Lappeenrannan Rauhaa on kehitetty yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Molemmissa maakunnissa voi rentoutua kylpylöissä ja myös kalastusmatkailu vetää puoleensa.

Maakuntien isoista nähtävyyksistä moni tuntee Savonlinnan oopperajuhlat ja Olavinlinnan, Imatran kuohuavan kosken ja Saimaan järvimaisemat. Viialainen muistuttaa, että vielä 1900-luvun alkupuolella Saimaan risteilyt olivat Suomen päämatkailutuote. Risteilyjä on edelleen, mutta ei lainkaan siinä mittakaavassa kuin ennen.

– Savonlinnassa risteilyillä menee aika hyvin ja Lappeenrannasta yli 17 000 ihmistä vuodessa risteilee viisumivapaasti Viipuriin. Se on merkittävä tuote, mutta ylipäätään Saimaan risteilyjä pitäisi kehittää, Viialainen sanoo.

Viialainen on innoissaan Saimaa Geoparkin vaikutuksista Etelä-Karjalan matkailuun. Geoparkit ovat Unescon suojeluksessa toimivia alueita, jotka sisältävät tieteellisesti tai maisemallisesti merkittäviä geologisia kohteita, kiinnostavia luontokohteita sekä historiallisia nähtävyyksiä.

Saimaa Geoparkin kohteita on Imatralla, Juvalla, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Puumalassa, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Sulkavalla ja Taipalsaarella.

Saimaa Geoparkissa voi tavata saimaannorpan. (Kuva: Arto Hämäläinen)

Geoparkin saavutettavuuden ja ylipäätään Kaakkois-Suomen matkailun kannalta olisi Matti Viialaisen mukaan olennaista sujuvoittaa rajanylitystä. Matkailijat kulkevat itärajan yli pääasiassa neljän ylityspaikan kautta. Viialaisen mielestä olisi tärkeää, että niiden lisäksi nyt tilapäisenä rajanylityspaikkana toimiva Parikkala avattaisiin kansainväliselle liikenteelle. Silloin Saimaan ja Laatokan järvimaisemat tulisivat matkailijan näkökulmasta lähemmäs toisiaan.

– Laatokan rannalla tapahtuu nyt matkailun suhteen isoja asioita. Jos me suomalaiset olemme hölmöjä ja pidämme rajaa kiinni Parikkalassa, käy niin, että pietarilaiset käyttävät rahansa kokonaan Venäjän puolella. He voisivat tulla samalla reissulla Saimaan Punkaharjulle ja vaikka kiertää takaisin esimerkiksi Imatran kautta, Viialainen sanoo.

Viialainen kertoo, että Etelä-Karjalassa ostosmatkailu itänaapurista on merkittävää. Se tuo noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Lappeenrannan lentokentän alueellistaminen kolmisen vuotta sitten oli Viialaisen mukaan tärkeä asia Kaakkois-Suomen matkailulle. Vastikään halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti aloittavansa lennot Lappeenrannan ja Berliinin välillä.

– Meillä kotimaanmatkailu on ykkönen ja Venäjä kakkonen. Nyt voisi aueta paremmin Keski-Eurooppa ja Saksa. Nyt näyttää siltä, että Lappeenrannasta voisi tulla Ryanairin ykköskenttä Suomessa, Viialainen sanoo.

Matti Viialainen kertoo, että Etelä-Karjalan liitto tekee matkailun saralla yhteistyötä erityisesti Etelä-Savon, mutta myös Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa. Esimerkiksi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijat ovat solmineet Saimaa-sopimuksen markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta.

Matkailun edistämishankkeisiin saadaan tukea EU-rakennerahastoista. Viialaisen mukaan tällä hetkellä Etelä-Savo saa investointiavustusta 35 prosenttia, kun taas Etelä-Karjala saa 15. Tässä olisi Viialaisen mielestä kehittämisen paikka.

– Jos maakuntien matkailurahat laitetaan suurelta osin yhteiseen pottiin jaettavaksi, voisimme tehdä Saimaalla jotain vähän isompaa. Täytyy olla yksi ohjelma, joka mahdollistaa maakuntien välisen hankeyhteistyön, Viialainen sanoo.

Harri Helminen harmittelee, ettei kunnissa ole viime vuosina ollut taloudellisesti mahdollista panostaa kunnolla matkailun kehittämishankkeisiin. Hän toivoo, että Kymenlaaksossa ryhdyttäisiin tiiviimpään yhteistyöhön kuntien kesken.

– Kymenlaaksolla on nyt tekemisen paikka. Meillä on matkailun tuotteet kunnossa, mutta voisimme tehdä paljon enemmän yhteistyötä. Voisimme esimerkiksi koota paikkakuntien hyvät jutut yhteen ja valita vaikka etelästä yhden ja pohjoisesta yhden keskeisen kehittämistavoitteen, jota lähtisimme yhdessä koko maakunnan voimin ajamaan, Helminen visioi.

Kaikkiaan matkailu tuo Helmisen ja Viialaisen mukaan paljon hyvää, muun muassa työtä. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa matkailu työllistää suoraan noin neljätuhatta ihmistä. Matkailijat tuovat mukanaan myös rahaa. Esimerkiksi Kouvolassa viime vuoden matkailutulot olivat 88 miljoonaa euroa.

– Matkailulla on valtavan iso merkitys Kouvolassa myös siksi, että kaupunkistrategiassa yksi kärkitavoitteista on statuksen kasvu. Kaupungeista, joissa on hyvä ja kiinnostava tarjonta matkailijoille, on ihmisillä muutoinkin hirveän hyvä mielikuva, Helminen sanoo.

Juttu on osa Demokraatin piirikierros-sarjaa, jossa vieraillaan kaikissa Suomen vaalipiireissä.