– Yhteydenottojen lukumäärä ei kerro koko totuutta siitä, kuinka montaa työntekijää palvelussa on neuvottu, sillä melko tyypillisesti erityisesti rakennus- ja maaseutuelinkeinojen aloilla yksi työntekijä kysyy asiaa useamman henkilön puolesta, työsuhdeneuvonnan asiantuntija Maaret Pulliainen kertoo.

Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n työsuhdeneuvonta tarjoaa neuvoa etenkin työelämän heikoimmassa asemassa oleville. Neuvoa saattavat tarvita esimerkiksi juuri työelämässä aloittelevat nuoret sekä ulkomaalaistaustaiset, jotka eivät vielä aina tunne kunnolla oikeuksiaan suomalaisessa työelämässä.

Varsinkin jos työntekijä epäilee joutuneensa hyväksikäytön kohteeksi, on SAK:n mukaan tärkeää, että asiaan voi kysyä neuvoa luottamuksellisesti. Maksuttomasta palvelusta saa neuvoa suomeksi tai englanniksi, eikä yhteydenottajan tarvitse kuulua ammattiliittoon. Työelämätietoutta löytyy myös verkosta monikieliseltä työelämänpelisäännöt.fi-sivustolta.

SAK:n työsuhdeneuvontaan soittajista kaikki eivät halua kertoa omaa alaansa, mutta tiedossa olevien toimialatietojen perusteella eniten yhteydenottoja tulee kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta oudattavilta aloilta ja toiseksi eniten talonrakennuksen aloilta. Viime vuonna kolmanneksi nousi maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta noudattavat alat, jotka työllistävät myös paljon ulkomaalaisia kausityöntekijöitä.

– Useat viimeaikaiset hyväksikäyttötapaukset ovat nousseet hyvin esiin mediassa ja sen myötä työntekijöiden yleinen tietoisuus omista oikeuksista työelämässä on voinut lisääntyä ja yhteyttä uskalletaan siten ottaa entistä matalammalla kynnyksellä, Pulliainen kuvailee.

Eniten neuvoa kysyttiin aiempien vuosien tapaan palkkoihin liittyen. Yhteydenotoista 47 prosenttia koski palkkoja. Osa halusi varmistaa oikean palkkatason, mutta tyypillisimpiä palkkaa koskevia yhteydenottoja ovat kuitenkin erilaiset palkanmaksuun liittyvät epäselvyydet. Yhteyttä otetaan esimerkiksi siitä, että työnantaja ei ole maksanut työehtosopimuksen mukaisia lisiä lainkaan tai ne on maksettu virheellisesti.

”Monista yhteydenotoista selviää, että edelleen ongelmia esiintyy myös ylityö- ja lomakorvausten maksamisessa. Äärimmäisissä tapauksissa palkkaa ei ole maksettu lainkaan tai työntekijän on täytynyt palauttaa osa hänelle jo maksetusta palkasta työnantajalleen.”

Työsuhteiden ehtoihin liittyviä kysymyksiä esitettiin niin ikään runsaasti – 38 prosenttia yhteydenotoista liittyi niihin. Tyypillisesti yhteydenotoissa on ollut kyse esimerkiksi työsopimuksen tarkistamisesta, työsuhteen ehtojen muuttamisesta tai lomauttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Työsuhteen päättymistä puolestaan koski 21 prosenttia yhteydenotoista.

– Yhä useammin käy ilmi, että työsopimus pyritään naamioimaan joksikin muuksi sopimusmuodoksi, kuten kumppanuus- tai toimeksiantosopimukseksi. Tällöin työntekijää pidetään virallisesti yrittäjänä, jolloin hän jää vaille työsuhteen tuomaa turvaa, kuten oikeutta työterveyshuoltoon tai vuosilomaan, Pulliainen kertoo tiedotteessa.

– Hieman yllättävää on, että toimeksiantosopimuksia löytyy monilta muiltakin aloilta, eikä vain alustatalouden työpaikoista, niin kuin saattaisi helposti kuvitella. Tämän kaltaista työllistymistä kutsutaan usein kevytyrittäjyydeksi tai partnerisopimukseksi.

Usein työsuhdeneuvontaan yhteyttä ottavat eivät ole tietoisia oikeuksistaan työntekijöinä, jonka vuoksi palvelussa yritetään kartoittaa tilannetta laajemmin. Tällä tavoin neuvonnassa on SAK:n mukaan voitu päästä myös vakavampien hyväksikäyttötapausten jäljille.

– Tyypillisimpiä vihjeitä hyväksikäytön tunnistamiseksi on, jos yhteydenottaja esimerkiksi kertoo työskentelevänsä pitkiä päiviä ilman taukoja ja vapaita tai palkkaus on puutteellista, Maaret Pulliainen kertoo.