Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

13.3.2025 08:16 ・ Päivitetty: 13.3.2025 08:58

Saksan parlamentti alkaa puida puolustusmenoja: ketkä suostuvat maksamaan asevoimien kasvua?

Bundeswehr Handout
Saksan Bundeswehrillä on ollut tähän asti isoja vaikeuksia rekrytoida työmarkkinoilta tarpeeksi ihmisiä.

Saksan puolueet alkavat tänään torstaina väitellä liittopäivillä hallitusryhmien aikeista lisätä tuntuvasti maan puolustus- ja infrastruktuurimenoja. Keskustelusta odotetaan pitkää ja rajua.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Asevoimien kasvattamiselle on erilaisia toteutusvaihtoehtoja, mutta mitkään niistä eivät käytännössä etene ilman rahoituksen varmistamista parlamentilta.

Tulevalla liittokanslerilla Friedrich Merzilla on alustava rahoitussuunnitelma, jonka takana ovat Merzin kristillisdemokraatit sekä näiden kanssa hallitusta rakentavat sosialidemokraatit.

Suunnitelman toteutus edellyttää puuttumista Saksan perustuslakiin kirjattuun niin kutsuttuun velkajarruun, joka rajoittaa valtion lainanottoa.

Tähän Merzin orastavalla hallituskoalitiolla olisi liittopäivillä riittävä kahden kolmasosan enemmistö – mikäli vihreät suostuvat tukemaan aikeita.

Velkajarrun höllentämisestä on tarkoitus äänestää parlamentissa ensi tiistaina.

ASIALLA ON Merzin kannalta kiire, sillä myöhemmin tässä kuussa kokoontuvilla uusilla liittopäivillä CDU/CSU:lla, SPD:llä ja vihreillä ei ole enää päätökseen tarvittavaa määräenemmistöä.

Lisää aiheesta

Helmikuun vaaleissa edustajamääräänsä voimakkaasti kasvattanut Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue sekä vasemmistopuolue Linke vastustavat Merzin kaavailuja.

Molemmat puolueet ovat tehneet perustuslakituomioistuimeen valituksia, joiden mukaan kiirehtiminen päätökseen jo näillä liittopäivillä ei salli asian kunnollista käsittelyä ja on siten perustuslain vastaista.

VELKAJARRU rajoittaa Saksan valtiontalouden vuotuisen vajeen 0,35 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Arvostelijoiden mukaan jarru on jo pitkään estänyt ja hidastanut kipeästi tarvittuja uudistuksia Saksan infrastruktuuriin.

Ratkaisevaan asemaan nousseet vihreät eivät vastusta velkajarruun puuttumista sinänsä, vaan Merzin suunnitelmia. Vihreiden mukaan kristillisdemokraatit aikoo rahoittaa velkarahalla veronalennusten kaltaisia poliittisia tavoitteitaan infrastruktuuriin investoimisen kustannuksella.

Vihreät haluaa, että velkaa otetaan myös ympäristönsuojelun investointeihin.

Kristillisdemokraatit ovat pyrkineet sopuun olemalla rakentavia ja kutsumalla vihreiden huolenaiheita ”täysin oikeutetuiksi”. Keskustelujen osapuolten välillä on kerrottu jatkuvan.

Jos suunnitelma velkajarruun kajoamisesta epäonnistuu, Merzillä on vielä muita vaihtoehtoja puolustus- ja muiden menojen lisäämiseksi.

Hän voi julistaa poikkeustilan, joka antaa hallitukselle oikeuden lisätä tilapäisesti menoja yli velkajarrurajan ja ilman liittopäivien kahden kolmasosan enemmistöä. Näin Saksassa toimittiin jo kertaalleen pandemian aikana.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU