Hallituksen kehysriihessä kaavailemat rajaukset toisen asteen koulutuksen maksuttomuuteen herättävät opiskelijajärjestöissä närää. Jatkossa maksuttoman oppimateriaalin ja ylioppilaskokeet saa sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta nykyisen 20 ikävuoden sijaan.

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai kutsuu päätöstä maksuttomuuden rajaamisesta vastuuttomaksi ja isoksi askeleeksi taaksepäin suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

-  Säästöt ovat pieniä verrattuna siihen, mitä valtiontalouden kannalta on tarvetta hallituksen mukaan säästää, mutta tämä osuu erityisesti sellaisiin opiskelijoihin ja ihmisiin, jotka ovat sosioekonomisesti muutenkin jo huonommassa asemassa, Kiattrakoolchai sanoo.

Kiattrakoolchain mukaan on poukkoilevaa politiikkaa, että vasta vuodesta 2021 voimassa ollut toisen asteen opintojen maksuttomuus peruskoulun päättäville ollaan kumoamassa.

-  Tässä ei ole yksikään maksuttoman toisen asteen koulutuksen piirissä oleva ikäluokka edes valmistunut ylioppilaaksi, ja tätä lähdetään jo perumaan.

Kiattrakoolchai sanoo, että heikennykset opiskelijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan lisäävät entisestään lukiolaisten paineita, jotka vuoden 2022 lukiolaisbarometrin mukaan ovat jo entuudestaan koholla. Hän lisää, että päätöksen kokonaisvaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin ja toimeentuloon ei ole tehty riittäviä arvioita.

Suomen ammattiin opiskelevien liiton (Sakki ry) puheenjohtaja Patrik Tanner kutsuu päätöstä maksuttoman oppimateriaalin rajaamisesta pöyristyttäväksi. Opiskelijoiden asumistuen siirto takaisin opintotuen asumislisälle yhdistettynä siihen, ettei opintotukeen ole tehty indeksikorotuksia aiheuttaa Tannerin mukaan huolta opiskelijoiden toimeentulosta.

-  Nyt kasvaa huoli, että tulevatko keskeytykset lisääntymään. Ammatillinen koulutus on niin keskittynyttä suuriin asutuskeskuksiin, että moni nuori joutuu muuttamaan pois kotoaan jo yläkoulun päättäessään, jos haluaa lähteä opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen.

Tanner sanoo, että ammatillisessa koulutuksessa oppimateriaalikustannukset ovat suuremmat kuin lukioissa, sillä opiskelija saattaa tarvita suojavarusteita ja työvälineitä oppikirjojen lisäksi. Hän lisää, että jo nyt toisella asteella otettujen opintolainojen määrä on räjähtänyt kasvuun.

-  Ei ole meidän näkökulmasta kohtuullista, että oppivelvollisuusikäinen oppivelvollinen opiskelija joutuu velkaantumaan, koska on pakko käydä koulussa eikä ole muuta vaihtoehtoa.

Tannerin mielestä nuorilta ja koulutuksesta on leikattu jo liikaa ja viimeisimmät päätökset pitäisi perua.

-  Ammatillinen koulutus on kärsinyt leikkauksia viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 400 miljoonaa ja tästä tulee 500:s miljoona, niin ammatillinen koulutus ei enää kestä leikkauksia.

Ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että koulutuksen järjestäjä päättää, miten toimii opintojen alussa tarjottujen välineiden ja oppimateriaalien suhteen uuden ikärajan voimaantulon jälkeen.

Hän ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena, että opiskelijalta otettaisiin pois opetuksen alussa käyttöön annettuja välineitä, kuten esimerkiksi läppäreitä tai työvaatteita, ennen tämän valmistumista.

-  Kun maksuttomuutta muutetaan, koulutuksen järjestäjä käytännössä itse päättää, miten tätä soveltaa. Suomeksi sanottuna kyse on siitä, ottavatko [koulutuksen järjestäjät] sen pienen leikkauksen, mitä siitä tulee, niin sanotusti takkiinsa vai eivätkö ota, Lempinen sanoo.