– Mielestäni meidän pitää olla hyvin rehellisiä kansainvälisestä tilanteesta. Sota ei ole Euroopasta kadonnut mihinkään. Meidän pitää tulevaisuudessakin toimittaa Ukrainaan aseita, taloudellista ja humanitaarista tukea, vastaanottaa pakolaisia. Tämä maksaa.

– Samaan aikaan Suomen pitää panostaa omaan puolustukseen ja omaan turvallisuuteen. Senkin vuoksi pidän oikeistopuolueiden esittämiä valtiontalouden leikkaussuunnitelmia epärealistisina ja populistisina, Marin sanoo.

Marin pitää kuitenkin huolta kasvavasta valtionvelasta aiheellisena. Valtionvelkaa on hänen mukaansa pienennettävä määrätietoisesti.

– Olemme valmiita sopeutustoimiin, mutta niiden pitää olla oikeudenmukaisia. Sen vuoksi verotuksen keinot ja verotuksen porsaanreikien tukkiminen on korostunut SDP:n vaihtoehdoissa.

KOKOOMUS on nostanut velkaantumisella pelottelun vaaliteemakseen. Kokoomusehdokkaat toistavat julkisuudessa tarinaa SDP:stä, joka ei halua katkaista velanottoa tai laatia leikkauslistoja. Marin kiistää tulkinnan.

– Ehkä tämäkin on omien kannattajien mobilisoimiseksi tarkoitettua puhetta. Ei SDP:llä ole mitään ongelmaa keskustella velasta ja velkasuhteen taittamisesta.

Marin muistuttaa, että nyt ei tehdä vaalilupauksia loppuvuodelle 2023 tai edes ensi vuoden budjettiin.

– Koko talouden tasapainottamisen ohjelman pitää olla ylivaalikautinen. Me emme pysty neljässä vuodessa kaikkia julkisen talouden ongelmia korjaamaan, siihen tarvitaan pidempi aikaväli. Pitää panostaa nyt sellaisiin asioihin, jotka pidemmällä aikavälillä tuottavat Suomelle hyvää. Erityisesti koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Ne vaativat panostuksia nyt, että ne voivat tuottaa Suomelle myöhemmin korkeamman työllisyysasteen ja sitä kautta enemmän verotuloja, parempaa talouskasvua ja tuottavuutta.

Ylivaalikautinen, ideologiset rajat ylittävä konsensus on Suomessa tuttua puolustuspolitiikasta. Keväällä 2022 puolueet yhdistivät rivinsä sotilaallisen liittoutumisen takia, kun kansalaiset olivat tehneet selväksi haluavansa Suomen Naton suojiin.

TALOUSPOLITIIKASSA yhteisymmärrystä ei ole yhtä helposti tarjolla.

– Kun liikutaan talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion perustehtävien äärellä, puolueiden näkemykset eroavat voimakkaastikin. En usko, että kansallista konsensusta keinoista saavutetaan. Kyse on aina kompromisseista ja poliittisista neuvotteluista, aika kovistakin väännöistä, jotta puolueiden välille löydetään yhteisymmärrystä näissä kysymyksissä.

– Tässä on selkeästi olemassa perinteinen oikeiston ja vasemmiston välinen näkemysero ja kamppailu. Se ei ole uusi.

Puolueet pääsivät toissavuonna parlamentaariseen sopuun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. TKI-menot pidetään jatkossa neljässä prosentissa bruttokansantuotteesta. Marin pitää mahdollisena, että tavoitteesta lipsutaan, jos Suomeen tulee oikeistohallitus.

– Kokoomuksen ja perussuomalaisten esittämät julkista taloutta leikkaavat sopeutustoimet ovat niin kovia, että niitä ei pystytä toteuttamaan ilman, että tällekin puolelle kajotaan, Marin toteaa.

Lue Sanna Marinin koko haastattelu 16.3. ilmestyvästä Demokraatin printtilehdestä. Demokraatti haastatteli Marinin 1. maaliskuuta.