Työministeri Arto Satonen (kok.) oli kutsunut tänään työmarkkinaosapuolet keskustelemaan työmarkkinoiden Suomen mallista. Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Koska Suomi on vientivetoinen ja vientiriippuvainen maa, on hyvin tärkeää koko Suomen kansantaloudelle, meidän kilpailukyvyllemme ja myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjalle, että myös meidän palkanmuodostusmallimme on vientimaliin perustuva kuten se on meidän tärkeimmissä kilpailija- ja verrokkimaissa Ruotsissa ja Tanskassa, Satonen lausui tänään toimittajille seminaarin jälkeen.

Seminaariin oli kutsuttu Ruotsista valtakunnansovittelija ja professori kertomaan siitä, miten malli toimii länsinaapurissa. Paneeleissa keskustelivat niin suomalaiset ekonomistit kuin valtakunnansovittelija sekä työmarkkinajärjestöjen edustajat. Satonen luonnehti seminaaria rakentavaksi.

Satosen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa välittömästi 8. tammikuuta päättyvän lausuntokierroksen. Lausunnonantajina ovat työmarkkinajärjestöt, joilta kysytään, miten Suomen työmarkkinamalli olisi mahdollista luoda ja mitä sen kehittämiseksi tarvitaan.

Lisäksi kannanottoa kysytään hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan “Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.”

Satonen toivoo, että työmarkkinajärjestöt keskustelisivat keskenään jo lausuntokierroksen aikana, miten Suomen malli voitaisiin rakentaa. Käytännössä työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuus neuvotella malli, joka korvaisi hallitusohjelmakirjauksen mukaisella pakottavalla lainsäädännöllä puuttumisen palkkaneuvotteluihin.

– Jos mallia ei synny, mitä itse pitäisin kansallisena epäonnistumisena, koska Ruotsissa ja Tanskassa esimerkiksi näin on kyetty tekemään, silloin lainvalmistelussa hallitusohjelman kirjausta viedään suunnitellusti eteenpäin.

ARTO Satosen mukaan on työmarkkinajärjestöjen itsensä ratkaistava asia, millä tasolla ne käyvät neuvotteluja. Hän sanoi, että “olisi erinomaista”, jos ratkaisu löytyisi jo tammikuuhun eli käytännössä lausunnon antamisen määrärajaan mennessä.

Jos työmarkkinajärjestöjen omaehtoista ratkaisua ei tule ajoissa, hallitus alkaa valmistella vientimallista lakia. Hallituksen tavoite on saada uusi työmarkkinamalli voimaan ennen seuraavaa työmarkkinakierrosta tulevan vuoden syksyllä.

Satonen arvioi, että työmarkkinajärjestöjen on tuskin helppoa saada neuvottelutulosta vientimallista.

– Mutta minusta tahtotila oli kuitenkin sellainen, että ratkaisua pyritään löytämään.

Satosen mukaan on olennaista, että sitoutuminen työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan vientivetoiseen palkkamalliin olisi erittäin laajaa.

Satonen ei ottanut yksiselitteistä kantaa siihen, voisiko hallitusohjelman mukainen kirjaus ylipäänsä läpäistä perustuslaillisen seulan.

– Hallitusohjelman kirjaushan ei rajaa sopimisvapautta. Se rajaa ainoastaan sovittelijan toimintaa, hän huomautti ja totesi perään, ettei usko, että perustuslaillisia haasteita voisi olla.

TYÖMARKKINAPUOLELLA neuvotteluasetelmat eivät vaikuta helpolta.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, että erimielisyys on haaste.

– Erityisesti palkansaajajärjestöissä on niin monenlaista ilmaa.

Häkämies sanoo, että vientimallin kirjaaminen lakiin näyttää tällä hetkellä vahvimmalta vaihtoehdolta.

Oletteko edes valmiita neuvottelemaan?

– Se on varmaankin liittojen asia. Meidän työmarkkinamalli on nyt jo hajautunut toimialajärjestöille niin varmaan se pallo on nyt sitten liitoilla.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa myös, että keskusjärjestöillä ei ole tänä päivänä palkanmuodostuksessa roolia. Satosen seminaaria Palola kuvaa hyväksi. Hän kuitenkin sanoo, että vertailu suomalaisen ja ruotsalaisen työmarkkinamallin välillä on vähän epäreilua, koska jokaisella maalla on oma työmarkkinahistoriansa, kulttuurinsa ja menettelytapansa.

– Helposti sitten siellä aina valitaan rusinoita pullasta puolin ja toisin.

Erityisiä uusia eväitä seminaari ei Palolan mukaan antanut.

STTK ei hyväksy sitä, että vientimalli perustuisi lainsäädäntöön. Sen on perustettava työmarkkinaosapuolten väliseen sopimiseen.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan päivän seminaarin puheenvuorot olivat rakentavia.

– Mutta totta kai tässä on erilaisia lähtökohtia eri osapuolilla.

Elementtejä, joista työmarkkinajärjestöjen neuvottelema työmarkkinamalli voisi syntyä, on kuitenkin Elorannan mukaan olemassa. Erot Ruotsiin eivät ole tälläkään hetkellä valtavia.

– Nyt lähdetään lausuntokierrokseen. Ministeri toivoo, että tässä osapuolet ryhtyisivät keskenään neuvottelemaan. Tätä varmasti jokainen tykönään miettii, että mitä se sitten tarkoittaa ja miten siitä mennään eteenpäin.

Eloranta toteaa, että ratkaisuja voi löytyä, jos on aitoa halua hakea niitä.

– Se vaatii tietysti kaikilta osapuolilta aina vastaantuloja.