SDP:n neuvottelijan Joona Räsäsen mukaan alkuperäiseen esitykseen on tehty varsin paljon muutoksia ja siltä osin esitys on liikkunut parempaan suuntaan.

-  Asiantuntijoiden on nyt hyvä lähteä arvioimaan, täyttääkö tämä vaatimukset, joita työlle on asetettu. Keskeinen vaatimus on uskottava näkymä siitä, miten vastuullisesti Suomessa hoidetaan myös finanssipolitiikkaa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen kestävyys turvataan myös pidemmällä aikavälillä.

Räsänen huomauttaa, että kompromissiesitys keskittyy tulevien vaalikausien tavoitteiden asettamiseen ja niiden määrittelyyn, ei keinovalikoiman rajoittamiseen.

KAIKKIEN eduskuntapuolueiden edustajista koostuva työryhmä sopii jatkossa rahoitusasematavoitteesta eli käytännössä valtion sopeutustarpeesta aina ennen vaaleja neljäksi vuodeksi ja vaalikauden puolivälissä kahdeksaksi vuodeksi.

Tavoitteet tulevat voimaan vuoden 2031 jälkeisellä vaalikaudella.

Taloutta voidaan sopeuttaa menoleikkauksilla, veronkiristyksillä ja rakenneuudistuksilla.

Ensimmäinen parlamentaarinen työryhmä on määrä perustaa tässä kuussa.

Valtiovarainministeriön (VM) arvio sopeutustarpeesta ensi vaalikaudelle on neljän vuoden jaksolla 9,9 miljardia euroa tai jos käytetään seitsemän vuoden sopeutusjaksoa 6,4 miljardia euroa. Tässä perusskenaariossa on oletettu, että reaalinen kasvu on keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.

Kyseessä on VM:n arvio siitä, mikä EU:n komission viiteura olisi vuonna 2027. Luvut voivat vielä muuttua.

Jokainen hallitus valitsee itse, ottaako se harteilleen neljän vuoden vai seitsemän vuoden sopeutuskauden.

Kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla Suomen velkasuhteen pitäisi laskea keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. Alijäämä ei saisi olla suurempi kuin 2,5 prosenttia vuodessa ja jos alijäämäsuhde menee sen yli, hallituksen pitää ryhtyä toimiin.

Ensi kaudelle ja tämän hetken arvion mukaan myös vaalikaudelle 2031-2035 sopeutuksen raamit tulevat EU-säännöistä. Kansallinen osa ja 0,75 prosenttiyksikön velkasuhteen vähennystahti tulee voimaan 2031, mutta tällä hetkellä arvio on, että EU-säännöt ovat Suomelle tätä kireämpiä.

Teksti: STT / Sanna Nikula, Kaisu Suopanki