Rajalain eli virallisesti lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi voimassaolo on päättymässä heinäkuussa, ja hallitus esittää sen jatkamista sellaisenaan vuoden 2026 loppuun asti. Edelliskerralla käännytyslaiksikin kutsuttu poikkeuslaki meni läpi, kun sen tueksi asettuivat hallituspuolueiden ohella oppositiosta keskusta ja valtaosa SDP:n edustajista.

Demarien puheenjohtaja Antti Lindtman tiivisti ryhmän enemmistön kannan korostamalla lähetekeskustelussa, että turvallisuustilanne on vähintään yhtä vaikea kuin edelliskerralla.

– Ikävä tosiasia on, että syy lakiin eli aggressiivinen ja arvaamaton Venäjä ei ole poistunut mihinkään, vaan sen toimet ja kokonaistilanne ovat jopa pahentuneet. Ovatko rajaviranomaiset resurssit riittävällä tasolla ja turvatut, Lindtman kysyi sisäministeri Mari Rantaselta (ps) täysistunnossa.

– Tiedämme, mihin Venäjä pystyy. Lakia tarvitaan, ja SDP kantaa vastuunsa sen jatkosta.

Miapetra Kumpula-Natri korosti tilanteen poikkeuksellisuutta ja EU:n sekä muun kansainvälisen yhteisön tukea Suomen rajaratkaisuille, ja varapuheenjohtaja Niina Malm Venäjän kaikinpuolista ”härkkimistä” muun muassa verkossa tapahtuvalla hybridivaikuttamisella.

– Kun tilanne on tämä, pitää itse vaikuttaa siihen, mihin voi, Malm perusteli tukea lain jatkolle.

KULISSIEN TAKANA asia ei kuitenkaan ole kaikille ongelmaton. Lain pidemmäksi kaavailtu voimassaolo arveluttaa, ja huolellisen valmistelun, eduskunnan saaman riittävän tiedon, lain soveltamisen riittävän korkean kynnyksen ja oikeusvaltioperiaatteen merkitystä korostetaan demarileirissä. Myös oikeuskanslerin näkemystä pidetään tärkeänä.

Viimeksi käännytyslakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät, Eva Biaudet ja SDP:stä Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar.

Kimmo Kiljunen ilmaisi tukensa laille mutta kysyi, miksei itärajan ylityspaikkoja avata, jos laki kerran toimii tehtävässään eli välineellistetyn maahantulon estäjänä.

MYÖS MUUT kannat salissa olivat ennallaan: hallituspuolueiden edustajat kehuivat lakia kilvan, keskustan edustajat myötäilivät ja vihreidenkin kritiikki oli melko laimeaa.

Vain Veronika Honkasalo (vas.) kommentoi lakia käytettävän turvapaikkahaun estämiseen ja sen olevan siten ”edelleen perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja oikeusvaltioperiaatteen vastainen ilman että kriteerit poikkeusmenettelyyn täyttyvät.”

Rajalaista tekee tälläkin kertaa mietinnön eduskunnan hallintovaliokunta, jolla perustuslakivaliokunta antaa lausunnon.

Koska kyseessä on poikkeuslaki, sen hyväksyminen vaatii kaksi äänestystä: 5/6:n enemmistön vaatiman kiireellisyysäänestyksen ja 2/3:n enemmistön vaatiman voimaantulon. On todennäköistä, että äänestyksiin päästään vasta touko-kesäkuussa, tai jopa alkukesästä.