– Opiskelijat ihmettelevät kotona, kun heillä ei ole riittävästi opetusta. Vaikuttaa siltä, että meillä on käsissämme vakava tilanne ja kouluvuosi on vast alkanut. Siksi on kysyttävä ministeriltä, mitä tehdään nyt heti.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei luvannut järjestää kokousta vaan totesi, että nyt toimeenpannaan ammatillisen koulutuksen reformia.

– Sen tyyppiset viestit, mitä tv:n kautta ja yhteydenottoina on välittynyt, joissa kerrotaan, että nuori on jäänyt oman onnensa nojaan eikä tiedä esimerkiksi missä hänen pitäisi olla tai kokee ettei ole saanut riittävästi opetusta, eivät ole ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisia vaan itse asiassa sen vastaisia.

– Eikö olisi akuutisti arvioitava tilanne myös koulutuksen järjestäjien ja työnantajien kanssa laajasti? Kysyn edelleen, oletteko valmis raivaamaan kalenteristanne tilaa kriisikokoukseen, jotta oikeasti saisimme ammatillisen koulutuksen kuntoon tänä kouluvuonna?

Ministeri ei vieläkään kokoustarjoukseen tarttunut vaan korosti tarvetta koulutuksen järjestäjien ja työnantajien parempaan yhteydenpitoon.

– Sitä mieltä olen, että kriisin lietsomista ja kriisikokousten kutsumista tehokkaampi ratkaisu on laittaa nämä asiat kuntoon asiallisella yhteistyöllä.

Eduskunnassa on yleensä tapana, että yksi ministeri hoitaa vastaamiseen yhteen kysymykseen, mutta tällä kertaa puhemies Paula Risikko (kok.) myönsi vastausvuoron myös työministeri Jari Lindströmille (sin.).

– Ne viestit joita minulle itselleni on tullut ammatillisen koulutuksen reformin ja sen mahdollisuuksien myötä, liittyy oppisopimuskoulutukseen ja sen kehittämiseen ja ennen kaikkea pk-sektorilla. Niinpä olen kutsumassa koolle nimenomaan pk-sektorin yrittäjiä yhteistyössä keskustelemaan mitä me ja toisaalta he voisivat tehdä paremmin, jotta oppisopimuskoulutus lähtisi pk-sektorilla liikkeelle.

SDP:n Eeva-Johanna Eloranta huomautti, että ammatillisen koulutuksen uudistusta on jouduttu tekemään aivan liian pienillä resursseilla.

– Suuri osa oppimisesta tapahtuu nyt työpaikoilla. Tätä varten tarvitaan ohjausta. Silti joka neljäs opiskelija ei ole saanut ohjausta tarpeeksi.

Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) puolestaan sanoi, että ammatillisen koulutuksen lakiin jäi eduskuntakäsittelyssä vakavia valuvikoja. Hän sanoi kantavansa huolta nimenomaan ammatillisen koulutuksen arvostuksesta.

– Tiedän, että opettajat tekevät hyvää työtä, mutta heitä on vähennetty 1 600 ja siksi on korkea aika, että otatte huomioon myös lainsäädännölliset korjaustarpeet.

Grahn-Laasonen näpäytti Gustafssonia tokaisemalla, että tehty reformi on parempi kuin ei reformia ollenkaan.

– Edellisellä kaudella tehtiin uudistusta ammatilliseen koulutukseen, mutta se jäi tekemättä ja ministeri äänesti omaa esitystään vastaan…

Tässä vaiheessa salista alkoi kuulua protestihuutoa ministerin puheenvuorolla, jolloin puhemies Risikko joutui puuttumaan keskusteluun.

– Nyt kaikki rauhoittuvat, Risikko keskeytti ja naputti puhemiehen nuijaansa.

Hälinän laannuttua ministeri toisti, että edellisellä kaudella reformi jäi tekemättä ja nykyisen hallituksen perinnöksi jäivät vielä edellisen hallituksen leikkaukset.

SDP:n Eero Heinäluoma palautti keskustelun lopulta uomaansa sanomalla, että hallituksella on ollut kaikki valta jo 3 ja puolivuotta ja vaaleihin on “elinpäivä jäljellä” enää puoli vuotta.

– Olettaisi, että hallitus alkaisi ottaa vastuuta itse omista tekemistään, eikä enää kävisi keskustelua siitä, että mitä kuusi tai viisi vuotta sitten eduskunnan pöytäkirjoissa lukee.

– Tosiasia on, ja joka järkyttää nuoria ja heidän vanhempia, että erittäin paljon tulee tilanteita vastaan, joissa nuorilla ei ole mitään opetusta. Heille sanotaan, että menkää kotiin ja tehkää nettiopiskelua. Tämä ei voi olla oikein niille opiskelijoille, joilla pitäisi olla tulevaisuuden työn tekijöitä.