Myös sosialidemokraatit ottivat haasteen ilmastonmuutoksen torjumisesta vastaan ja esittelivät Vaasassa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa ilmastotavoitteitansa, joiden teema kuului ”Suomella pitää olla pieni jalanjälki, mutta kattava kädenjälki”. Viesti on tavoitteellinen: Puolue haluaa Suomesta suunnannäyttäjän niin Euroopassa kuin maailmalla, ja mikä olisikaan sen oivallisempi paikka osoittaa tämä kuin heinäkuussa 2019 alkava EU-puheenjohtajakausi.

– Haluan muistuttaa, että SDP on hyvin valmis siihen, että Suomi on EU:n puheenjohtajamaa kesällä 2019. Suomi itse voi näyttää esimerkkiä ilmastoasioissa, SPD:n ympäristötavoitteita kesäkokouksessa esitellyt Miapetra Kupula-Natri toi esiin heti puheenvuoronsa alkajaisiksi.

Päällimmäisenä konkreettisena keinona SDP haluaa kasvattaa Suomen kunnianhimoa tavoiteltaessaan hiilineutraaliutta.

Hän painotti, että ilmastonmuutoksen torjumisessa kaikista tärkein työkalu on kansainvälinen yhteistyö.

Vuonna 2014 Suomessa valmisteltiin ilmastostrategia, jossa sovittiin, että Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että päästöt ja niin kutsutut nielut olisivat tasapainossa.

Viime maaliskuussa eduskunnan täysistuntosalissa hyväksyttiin kuitenkin myös valtioneuvoston syksyllä 2017 käynnistämä hanke, kansallisen ilmastosuunnitelma.  Suunnitelmassa katsottiin muun muassa, että ilmastopolitiikkaa vahvistamalla hiilineutraaliuden tavoitteen saavuttaminen voisi olla mahdollista jo vuonna 2045.

”Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa on tarkoitus tarkastella perusteellisesti vuodelle 2045 asetettavaa hiilineutraaliustavoitetta ja siihen liittyviä kehityspolkuja”, ympäristövaliokunnan suunnitelmasta tekemässä muistiossa todettiin. Valiokunta korosti, että hiilineutraalius ei todennäköisimmin riitä tavoitteeksi Suomelle ja muille teollisuusmaille vuoden 2050 jälkeen, vaan päästöjen tulee olla negatiiviset.

Eilen kokoomus puolestaan esitteli Oulussa eduskuntaryhmän kesäkokouksessaan omia ympäristötavoitteitaan. Kokouksessa julkaistussa ”keskustelupaperissa” kokoomusedutajat esittävät, että suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä.

Kumpula-Natri piti kokoomuksen ulostuloa yllättävänä. Hän korosti SDP:n seisovan vasta valmistuneen ja kokoomuksenkin hyväksymän ilmastosuunnitelman takana.

– Kokoomus esitti kokouksessaan hämmentävästi lievennyksen tähän ”omaan linjaansa”, Kumpula-Natri totesi viitaten ilmastosuunnitelmaan.

– Lähteekö valtiovarainministerin puolue nyt jo loiventamaan sitä, mitä juuri on tehty? Tällaista viestiä mielestäni tulevan EU-puheenjohtajamaan ei pitäisi antaa. Suomi on kuitenkin tähän asti koettanut esiintyä niiden joukoissa, jotka ottavat ilmstonmuutoksen tosissaan ja esittävät, että todellisia toimenpiteitä tarvitaan.

SDP painotti Vaasassa ilmastonmuutoksen torjumisen olevan koko yhteiskuntaa koskettava haaste ja tämän johdosta ratkaisut tulisi puolueen mielestä löytää yhdessä, parlamentaarisesti ja koko yhteiskunta osallistaen.

– Oikeudenmukaisuus on SDP:lle keskeinen periaate: ilmastotoimenpiteiden vaikutukset erilaisiin kotitalouksiin tulee tarkasti selvittää, Kumpula-Natri velvoitti.

Puolue painottikin oikeudenmukaista siirtymää matkalla kohti vähäpäästöistä maailmaa. Tämän lisäksi SDP:n ilmastopolitiikan toteuttamisessa tullaan korostamaan kiertotalouden merkitystä sekä tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaa.

Laakereilleen ei saa jäädä lepäämään. Puolueen esittelemien ympäristötavoitteiden mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan ei tarvitse vähentää työpaikkoja ja esimerkiksi turpeen energiakäytöstä tulisi siirtyä turpeista valmistettuihin komposiitteihin, rakennusmateriaaleihin ja maanparannusaineisiin. Puolueen mukaan ihmisille on kyettävä luomaan muutosturvaa, jolla varmistetaan työntekijöiden jouheva siirtyminen rakennemuutosaloilta uusiin, esimerkiksi cleantech-alan työpaikkoihin.

Lisäksi puolue näkee, että uusiutuvan energian osuuden lisääminen energiatuotannossa lisää myös kotimaista arvonlisää ja työpaikkoja.

Kumpula-Natri lähettikin Vaasasta terveiset valtiovarainministeriölle, hänen mukaansa on elinkeinopoliittisesti tärkeää pyrkiä turvaamaan uuden teknologian ja innovaatioiden kotimainen omistus ja luoda toimivia kokonaisuuksia kansainvälisille markkinoille.

Mutta ennen kaikkea Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, muutokseen tarvitaan mukaan jokainen yhteiskunnan osa-alue. SDP listasikin konkreettisia keinoja niin energiatuotannon ja teollisuuden, asumisen, liikenteen kuin maankäytön, metsä- ja maataloudenkin saralta.

Kuvankaappaus SDP:n verkkosivuilta.

– Vähähiilisyydestä voidaan tehdä Suomelle kilpailuvaltti. Uuden teknologian käyttöönotto vaatii kuitenkin Suomelta nykyistä entopiemmän julkisia ja yksityisiä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman paalutti.