Elorannan mukaan tällä hetkellä kielen oppimisessa väliinputoajiksi jäävät sellaiset maahan muuttaneet nuoret, jotka ovat suorittaneet jo kotimaassaan perusopetusta vastaavat opinnot. Aikuisten perusopetus on Elorannan mukaan ollut erittäin toimiva kielten oppimisessa ja jatko-opintoihin valmistamisessa, mutta siihen voi päästä vasta 17 vuotta täytettyään.

– Lisäksi asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta tekevillä tahoilla ei ole lain mukaan mahdollisuutta edes osoittaa opiskelupaikkaa aikuisten perusopetuksessa. Nuorten kotoutumisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta on erittäin tärkeää, että kieliopinnot ja jatko-opintoihin valmistavat opinnot alkaisivat mahdollisimman pian maahan saapumisen jälkeen eikä vasta nuoren täytettyä 17 vuotta, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Oppivelvollisuuslain 15. pykälän mukaan asuinkunnan tehtävänä on osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikka tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa.

– Kielen oppiminen on keskeinen osa maahanmuuttajien kotoutumista ja sitoutumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. On tärkeää, että jokaisella Suomeen muuttavalla on mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia ja päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Erityisesti maahan muuttaneet nuoret ovat haavoittuvassa asemassa ja suuressa riskissä syrjäytyä, jos heidän kielenoppimisensa viivästyy, Eloranta korostaa.