Huovisen mukaan suomalaisilta kysytään usein, miten köyhästä, sodan runtelemasta ja Euroopan reunalla sijaitsevasta pienestä maasta on voinut tulla yksi tasa-arvon, koulutuksen ja hyvinvoinnin mallimaa.

— Tie ei ole ollut helppo eikä se olisi ollut lainkaan mahdollinen, ellei olisi viisaasti nähty, että pieni kansakunta tarvitsee jokaista kansalaistaan. Meillä ei ole ollut eikä ole varaa jättää ketään syrjään sukupuolen, sosiaalisen taustan tai poliittisten mielipiteiden takia. Maksuton ja laadukas koulutus kaikille on ollut tässä aivan keskeisessä roolissa, Huovinen kertoo todenneensa.

Keskustelun pohjana oli islantilaisen kansanedustajan Ögmundur Jónassonin raportti ”Reinforcing social dialogue as an instrument for stability and decreasing social and economic inequalities”. Raportissa todetaan eriarvoistumisen uhkaavan demokratiaa ja taloudellista vakautta ja suositellaan avoimia kolmikantaneuvotteluja.

Huovinen muistutti, että tasainen tulonjako kansallisvaltioiden sisällä, Euroopassa ja myös maailmanlaajuisesti on lopulta kaikkien etu. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alustavien tutkimustulosten mukaan alhainen järjestäytymisaste vaikeuttaa tasaisemman ja oikeudenmukaisemman tulonjaon saavuttamista.

— Ilman turvallisuutta, työtä, toimeentuloa ja toivoa ihmisen on vaikea nähdä omaa ja perheensä tulevaisuutta myönteisesti. Siksi pitää huolehtia kaikkien mahdollisuudesta olla rakentamassa omalla panoksellaan omaa, mutta myös oman maansa ja maanosansa tulevaisuutta.