Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

SDP:n kaksikko listaa viisi keinoa kohti 75 prosentin työllisyysastetta: “Tavoite on kova, muttei mahdoton”

SDP:n kansanedustajat Ville Skinnari ja Tarja Filatov korostavat, että tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin vaatii toimia, joilla autetaan ja tuetaan vaikeammin työllistyvien pääsyä kiinni työelämään.

Demokraatti

Demokraatti

– Tavoite on kova, muttei mahdoton. Se edellyttää nykyistä parempaa osaamiseen panostamista, toisen asteen koulutuksen turvaamista jokaiselle sekä ammatillisen työvoimakoulutuksen lisäämistä sekä yhdessä työnantajan kanssa tehtävän koulutuksen vahvistamista.

Heidän mukaansa lisäksi tarvitaan erityisesti osatyökykyisten työllistymiskeinojen lisäämistä. Kaksikko painottaa, että ennaltaehkäisevät toimet täytyy muistaa.

– Nuorten kohdalla tämä tarkoittaa nuorisotakuun hyödyntämistä ja kehittämistä: Jokainen työtön nuori pitää kohdata henkilökohtaisesti ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana.

Kolmen kuukauden sisällä on tarjottava koulutus, työkokeilu, kuntoutus tai tuetun työn paikka, jos työtä avoimilta työmarkkinoilta ei löydy. Tämä edellyttää enemmän henkilökohtaista palvelua. Käytännön toteutuksesta on Suomessa jo hyviä ja toimivia esimerkkejä olemassa.

Filatov ja Skinnari muistuttavat, että rakennetyöttömyyden purkaminen edellyttää toimivaa sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntoutuksen ja työvoimapalveluiden yhdistämistä, sillä 30 000 työkyvyttömästä ihmisestä iso osa voidaan kuntoutuksella auttaa työmarkkinoille.

– Suomi tarvitsee toimivat välityömarkkinat. Niiden tulee olla kuin portaat, jotka kuntoutuksen, koulutuksen ja palkkatuetun työn kautta johtavat avoimille työmarkkinoille työllistymiseen.

Lisää aiheesta

Heidän mukaansa välityömarkkinat mahdollistavat työttömän tarpeiden mukaan räätälöidyn toimenpideketjun työelämään. Tällä hetkellä tarjottavat toimet eivät kuitenkaan aina ole räätälöityjä työttömän ihmisen tarpeisiin, vaan työttömälle tarjotaan sitä, mitä milloinkin on tarjolla, esimerkiksi rahoituksen puitteissa.

– Pysyviä työpaikkoja on vähän ja usein työn ja muiden palveluiden välinen rajapinta on häilyvä. Tämä epämääräisyys on korjattava.

“Nykyisten välityömarkkinoiden vahvuutena on sosiaalinen osaaminen.”

Skinnari ja Filatov listaavat viisi keinoa, joilla on syytä lähteä liikkeelle vaikean työttömyyden korjaamiseksi:

– Välityömarkkinat on yhdistettävä avoimen sektorin työmarkkinoihin. Tarvitaan uudenlaista julkisen sektorin vastuuta vaikeasti työllistyvän työvoiman osallisuuden pysyväksi lisäämiseksi ja työpanoksen hyödyntämiseksi. Kyse ei ole vain työn etsinnän ja välityksen tehostamisesta, vaan sopivien työpaikkojen luomisesta. Esimerkiksi julkisella sektorilla voidaan paikallisesti sopien räätälöidä avustavia tehtäviä, joihin voi työllistyä tuetusti.

– Rakennetyöttömyyden purkamiseen tarvitaan pysyvää lainsäädäntöä ja rahoitusmekanismeja. Työllisyysasteen pysyvä nostaminen vaatii työvoimapalveluiden ja niitä tukevien palveluiden uudelleen järjestämistä. Lisäksi on kehitettävä julkisia hankintoja tukemaan osatyökykyisten työllistymistä ja kehitettävä yhteiskunnallisia yrityksiä.

– Työttömällä pitää olla oikeus käyttää työttömyysturvaa palkan osana. Moni työtön hakee aktiivisesti työtä, mutta ei onnistu sitä löytämään. Työttömyys pitkittyy ja lopulta usko omaan työnsaantiin hiipuu. Työllistämisseteli on keino muuttaa passiivinen työttömyysturva aktiiviseksi ja saada uusi alku aktiiviseen työnhakuun. Yrityksille työllistämisseteli on helpompi käyttää kuin nykyinen tukimalli.

– Järjestöjen palkkatuen katosta pitää luopua. Järjestöt tekevät arvokasta työtä osatyökykyisten ihmisten auttamisessa työelämään, palkkatukikatto on poistettava.

– Porrasta avoimille työmarkkinoille voidaan alentaa työtulotuella. Se kannustaisi myös satunnaisten ja pienipalkkaisen työn vastaanottamiseen, koska se lisäisi työstä käteen jäävää rahaa.

Heidän mukaansa nykyisten välityömarkkinoiden vahvuutena on sosiaalinen osaaminen, joka tulee vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten palveluihin järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan kautta.

– Sitä ei markkinaehtoisten palveluiden kautta saavuteta. Kolmannen sektorin vahvuutena on ihmisen kunnioittaminen, arvostus, asiakkaille annettu aika ja osallistaminen. Toiminnassa yhdistyvät sosiaalinen yhteisyys, asiakkaan oman tahdon kunnioittaminen, kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki. Näitä vahvuuksia on vaikea tilata tai ostaa avoimilta markkinoilta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE