Tuoreessa muistissa on vielä EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti, josta käytiin Suomessakin vilkas poliittinen keskustelu.

SDP:n europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma olivat tänään etätilaisuudessa median tavattavissa ja myös EU:n pohtima yhteinen velka nousi kysymyksissä esiin.

Heinäluoma totesi, että Eurooppaan on koitumassa massiivinen talouskriisi, jos ei nopeasti löydetä ratkaisua, joka tuo Ukrainaan rauhan ja lopettaa sotatoimet.

Heinäluoma ennakoi, että edessä saattaa olla EU:n laajuisesti tukipaketti, joka on pienempi kuin koronaelvytyspaketti mutta kuitenkin kolminumeroinen luku eli yli 100 miljardia euroa.

– Se liittyy osin välttämättömiin turvallisuusratkaisuihin, pakolaisten vastaanottoon ja todennäköisesti myös energiatilanteen haltuunsaamiseen.

Heinäluoman mukaan mietintä on nyt käynnissä komissiossa ja myös parlamentissa asia puhuttaa. Nyt odotetaankin EU:n torstaista huippukokousta sekä sen mahdollisia linjauksia ja myös Venäjän vastausta sieltä tuleviin mahdollisiin toimiin.

– Mutta vakavien kysymysten äärellä ollaan ja talouden osalta on päivänselvää, että isku on rankka myös Euroopan taloudessa. Kuinka rankka, sitä ei vie’ä varmasti kukaan pysty sanomaan, kun päätöksiä ei ole tiedossa.

Heinäluoma muistutti, että Euroopassa on sota ja on riski, että se voisi laajeta Ukrainasta. Niinpä tilanne saattaa myös olla poliittisen päätöksenteon kannalta erilainen kuin se oli muun muassa Suomessa paljon jakaneessa koronaelvytyskeskustelussa.

– Ollaan siis äärimmäisen vaarallisessa tilanteessa ja se koskettaa meitä kaikkia. Tästä ei voi selvitä mitenkään muuten kuin yhdessä toimien. On erittäin poikkeuksellinen olosuhde ja kun on erittäin poikkeuksellinen olosuhde, tätä ei voi katsoa minkäänlaisten ideologisten silmälasien lävitse. Koronan kanssa voitiin vielä keskustella siitä, mikä on jäsenmaiden vastuu ja mitä niiden pitää tehdä, mutta on selvää, että Euroopan turvallisuustilanne on kaikkien meidän yhteisellä vastuulla ja sen hoitaminen on kaikkien välttämätön intressi. Putin pitää pysäyttää ja kaikki mahdollinen pitää tehdä, jotta hän pysähtyy ja ainut asia, joka on tästä valikosta pois, on sotavoimien käyttö.

Heinäluoma painottikin, että EU käyttää talouden suurvallan taloudellisia voimakeinoja, mutta sekin aiheuttaa kustannuksia.

Mahdollinen uusi elvytyspaketti pitäisi Heinäluoman mukaan saada radikaalisti nopeammin jakoon kuin koronan jälkeinen paketti.

– Turvallisuuden ja pakolaisten vastaanoton puolella tarve on välitön. Se ei voi olla monen vuoden suunnittelu vaan se raha tarvitaan heti käyttöön tänä ja ensi vuonna.

– En itse kuulu minkäänlaisiin yhteisen velan ystäviin. Päinvastoin olen hyvin kriittinen, mutta silloin kun puhutaan sodan ja rauhan kysymyksistä sekä koko Euroopan turvallisesta olemassaolosta, tätä ei voi ratkoa ideologisin silmälasein vaan tässä meillä on aito yhteisvastuu toisistamme. Sitä voidaan toteuttaa eri tavoilla ja on tärkeätä, että tämä paketti kootaan viisaalla tavalla ja myös taloudellisesti fiksusti motivoiden.

Heinäluoma huomautti myös, että jos EU reagoi taloudessa yhteisellä tukipaketilla vain koronapandemian kaltaiseen ja sodan aiheuttamaan taloushäiriöön, yhteisvastuu on rajattu.

– En usko, että maailma niin hulluksi menee, että me näemme sotaa jokaikinen vuosi ja pandemioita jokaikinen vuosi. Mutta itse kukin joutuu laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja tosiasia on, että nyt Herra Putin täytyy pysäyttää. Kun meillä keinot ovat taloudellisia, se aiheuttaa kustannuksia ja niihin pitää myös yhdessä vastata, hän summasi.

– Pidän selvänä, että Suomella on erityinen intressi, että tällainen tukikokonaisuus syntyy. Tämä tulee iskemään ja on nyt jo iskenyt meidän elinkeinoelämään erittäin rankasti. On meillä tässä minun mielestäni nyt ihan eri tavalla oma intressi kuin oli koronan jälkeisessä elvytyspaketin kokoamisessa, Heinäluoma sanoi medialle meppien yhteistilaisuudessa.

Miapetra Kumpula-Natri nosti esiin sodan vuoksi kohonneita energian kustannuksia. Tilanne on vaikea paitsi kotitalouksille myös bisnekselle, sillä isoa energian hintaa on vaikea siirtää tuotteisiin.

– Nyt on tahtotilasta ja myös turvallisuudesta kyse, Kumpula-Natri muistutti.

Hän totesi myös, että energia-asioissa tarvitaan toimia niin Euroopan, valtioiden, kaupunkien kuin perheidenkin tasolla.

– Hankinko fillarin, ostanko ilmalämpöpumpun vai millä voisin välttää korkeita energianhintapiikkejä, hän viittasi eurooppalaistenkin perheiden pohdintaan.

– Maahantulijoiden auttaminen ja tuki on myös iso inhimillinen tragedia ja kustannus.

Kumpula-Natri painotti, että ukrainalaiset pitää ottaa avosylin vastaan myös työmarkkinoille.

– Heitä ei pidä katsoa vain kulueränä vaan myös osana yhteiskuntaa. Toki toivomme, että sotatila ei olisi niin pitkä, että ihmiset pääsisivät myös kotimaataan jälleenrakentaamaan.

Rahallisia arvioita on Kumpula-Natrin mukaan vaikea tehdä, mutta valmiutta yhteiseen eurooppalaiseen budjettiin hänkin uskoo olevan olemassa.

– Viime kierros tehtiin yleisen taloudellisen tilanteen romuttumisen ja terveyskatastrofin päälle. Nyt me olemme tilanteessa, jossa tuskin jokainen suomalainen laskee, montako euroa maksaa päivä rauhaa tai turvallisuuden takaaminen. Meille eurooppalainen viitekehys on myös kysymys turvallisuudesta, osana sitä haluamme, että Eurooppa on vahva ja yhtenäinen.

– Yritysten tappiot, pakolaisten vastaanottamisen talousvaikutus – on monia asioita, joissa täytyy katsoa, mitä EU:n kautta täytyy tukea ja kuinka jäsenmaat tätä lainoittavat itse ja yhdessä tai komission toimin, Kumpula-Natri tiivisti.