SDP:n vaihtoehtobudjetin väliotsikko Sipilän suuttumuksen takana: Lue tästä, mitä budjetin kappaleessa lukee

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vertaa opposition puheita Donald Trumpin puheisiin Yhdysvaltojen likaisimmiksi luonnehdituissa presidentinvaaleissa. Hänen mielestään on selkeitä merkkejä siitä, että Suomessa kehitys on menossa samaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa.

– Tällä viikolla kotimaan politiikassa on nimitetty hallituspuolueiden puheenjohtajia kolmeksi rosvoksi. Tämähän on kuin suoraan Trumpin puheista, Sipilä sanoo MTV:n nettikolumnissaan.

SDP:n vaihtoehtobudjetissa on väliotsikko Kolme iloista rosvoa. Puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) on tarkentanut Iltalehdessä, että tällä viitataan niin hallituspuolueiden puheenjohtajiin kuin sen kolmeen tuoreeseen esitykseen.

– Eikä pelkästään puheenjohtajiin vaan puolueisiin, hän sanoi Iltalehdelle.

– Itse kukin päättää, miten politiikassa toimii. Joudun kuitenkin vakavasti kysymään, miten muiden mustamaalaaminen edistää ratkaisujen aikaansaamista niihin ongelmiin, joita meillä on, Sipilä kirjoittaa nyt.

Hän sanoo alusta alkaen pitäneensä ehdottoman tärkeänä, että hänen oma puolueensa pysyy sivistyneellä linjalla, eikä lähde muiden mustamaalaamisen tielle. Toisaalta pääministeri itse luonnehtii kolumnissaan edellistä hallitusta sanoen, että se ”ei saanut mitään aikaiseksi”.

– Suomessa ja maailmalla on paljon epävarmuutta. Ymmärrän hyvin, että moni on huolissaan tulevaisuudesta. Päättäjien on otettava nämä tunnot vakavasti. Maailman muuttumista emme kuitenkaan saa pysähtymään, niin turvalliselta kuin se tuntuisikin, Sipilä kirjoittaa MTV:llä.

– Lokapolitiikka ei nosta Suomea eikä tuo maahamme yhtään työpaikkaa lisää, hän päättää.

Puhutti jo keskiviikkona eduskunnassa.

Jo eduskunnan keskustellessa oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista pari päivää sitten, SDP:n muotoilema väliotsikko nousi debattiin.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho luonnehti asiaa kysymykseksi yli muiden.

– Te olette kutsuneet näitä kolmea herraa tässä, Suomen johtavia ministerejä (Juha Sipilä, Petteri Orpo, Timo Soini) roistoiksi ja te olette kutsunut meidän puoluettamme rosvopuolueeksi nimenomaan tässä samaisessa haastattelussa. En pyydä enkä vaadi mitään, mutta odotan mielenkiinnolla, onko teillä itsellänne tarvetta palata näihin lausuntoihin, Terho sanoi viitaten Iltalehden Antti Rinteeltä saamiin kommentteihin.

Kolmella ministeriherralla Terho viittasi Sipilään, Orpoon ja Timo Soiniin (ps.).

– Kysyn vaan, että kun lapsiperheet olivat menettää päivähoitomaksujen korotuksen kautta, se oli siis yritys ryöstää lapsiperheiltä, Antti Rinne vastasi Terholle.

Rinne painotti myös esimerkiksi työttömän menettävän 100 päivää työttömyysturvaa ensi vuoden vaihteessa ja eläkeläisten menettävän lääkkeiden omavastuusta hallituksen toiminnan takia. Lisäksi koulututuksesta, osaamisesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä leikataan isoja summia tämän vaalikauden aikana.

– Kysyn vaan, eivätkö nämä täytä jonkinnäköisiä tunnusmerkistöjä! Rinne perusteli rosvo-sanan käyttöön.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei vaikuttanut suhtautuvan niin vakavasti SDP:n retoriikkaan kuin Sipilä nyt.

– Nämä nämä kolme rosvoa, joiksi meidät on leimattu, ovat päättäneet antaa poliiseille lisää rahaa. Tämähän on aivan erinomaista, rosvoilta poliiseille eikä poliiseilta rosvoille, Timo Soini sanoi ja viittasi hallituksen päätökseen antaa lisää rahaa poliisien määrän ylläpitämiseen.

LUE ALTA SDP:N VAIHTOEHTOBUDJETIN KESKUSTELUA NOSTATTAVA KAPPALE (Vaihtoehtobudjetti, s. 6–7):

KOLME ILOISTA ROSVOA

Sipilän hallitus sai omalta Talouden arviointineuvostoltaan moitteet siitä, että se ei lainkaan käytä verotuksen työkaluja talouden tasapainottamisessa. Veronalennukset syövät julkisten palveluiden rahoitusta ja lisäävät alijäämää. Eturyhmiä suosivat keinotekoiset verovähennykset sotkevat verojärjestelmää ja pelkästään kassaa paikkaavat hätäiset veronkorotukset heikentävät työllisyyttä.

Alentamalla veroastetta kahdella miljardilla eurolla vaikeassa taloustilanteessa Sipilän hallitus uskoo amerikkalaistyyliseen trickle down -ideologiaan, jossa rikkaita rikastuttamalla hyvinvointia valuu tipoittain myös tavallisille kansalaisille, jopa vähäosaisille. Tiedot työttömyyden pitkittymisestä ja köyhyyden lisääntymisestä eivät tue hallituksen arvovalintaa.

Kolme tuoretta hallituksen esitystä täyttää kaverikapitalismin tunnusmerkit: metsälahjavähennys, perintö- ja lahjaveron alennus ja yrittäjävähennys. Ne hyödyttävät hallituksen omia eturyhmiä, mutta eivät tuo lainkaan kasvua tai työpaikkoja. Ne ovat varakkaille suomalaisille annettuja kymmenien miljoonien ja taas kymmenien miljoonien eurojen lahjoja.

Hyvätuloisimmilta suomalaisilta ei edellytetä osallistumista yhteisiin talkoisiin. Pääministeri Sipilä on vedonnut, että rikkaat antaisivat vapaaehtoisesti rahaa hyväntekeväisyyteen. Arkkipiispa Kari Mäkinen nousi vastustamaan almuyhteiskuntaa ja ilmoitti maksavansa mielellään lisää veroja. Tuloverotuksen tasavähennykset suosivat suurituloisia, joiden nettotulot kasvavat eniten. Pienituloiset eläkkeensaajat sen sijaan menettävät entisestäänkin ostovoimaansa.

Sipilän hallituksen synnyttämä veroero palkansaajien ja eläkeläisten välillä pysyy ennallaan, jopa kasvaa. Tilanteessa, jossa tarvitaan vahvaa yhteishenkeä, Sipilän hallitus lisää eriarvoisuutta. Maailmalla yhden-
vertaisuudestaan kuuluisaa Suomea jaetaan kovaa vauhtia voittajiin ja häviäjiin, menestyjiin ja syrjäytettäviin.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipäivän saldo: suuri osa yli 90-vuotiaista sotainvalideista sinnittelee yhä kotonaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
92 -vuotiaan, molemmat sodat läpikäynyt Sakari Sippola esitteli mitaleitaan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lahdessa torstaina 27. huhtikuuta 2017.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sotilasvammalain uudistamisesta. Lain muuttamisella saataisiin laitos saataisiin useampi ikääntynyt sotainvalidi korvattavan laitoshoidon piirin. Sotainvalidien keski-ikä nousee tänä vuonna yli 93 vuoden ja heitä poistuu joukostamme kiihtyvää tahtia.

Tällä hetkellä laitoshoidon korvauksen raja on 20% haitta-aste, mikä on jättänyt monta 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalidia jonottamaan yleisiä laitospaikkoja. Sotainvalidien veljesliitolla olisi kuitenkin resurssit ja kokemus heistä huolehtimiseen.

– Tänäänkin kansallisen veteraanipäivänä juhlapuheissa kiitetään maatamme puolustaneita. Valitettavasti tämän supistuvan joukon kannalta laki ei osoita arvostuksen toteutuvan käytännössä, sanoo Wallin.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 päätteeksi yhteensä 165 sotainvalidia, joista noin kolmanneksella oli 10 % tai 15 % haitta-aste. Suhde lienee samaa suuruusluokkaa koko maassa. Osittaisen laitoshoidon intervallijaksojen avulla on tähän asti tuettu sotainvalideja ja heidän omaisiaan asumaan pidempään omissa asunnoissaan. Etelä-Pohjanmaan sotainvalideista 70 prosenttia asuu vielä omassa kodissaan.

– Toivoisin juhlapuheiden ja arvostuksen siirtyvän myös päätöksentekoon ja itsenäisyyden juhlavuotenamme sodissa vammautuneet sankarimme saavat ansaitsemansa oikeudet ja heidät hoidetaan arvokkaasti viimeisille taipaleilleen, päättää Wallin.

Oikeuskanslerin nimitys siirtyy jälleen kerran – nyt asia siirretään oikeusministeri Häkkäselle

Kuva: Lehtikuva
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei vieläkään osaa päättää, kuka valitaan oikeuskansleri Jaakko Jonkan seuraajaksi.

Oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle. Oikeusministerin salkusta luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) vahvisti asian torstaina uusien ministerivalintojen jälkeen.

– Haluttiin vielä käydä tämä läpi, koska me tiesimme, että tämä vaihdos tulee. On korrektia käydä myös hänen kanssaan tämä keskustelu, Lindström sanoi.

Nimitys on viivästynyt jo aiemmin muista syistä, eikä uusi oikeuskansleri pääse aloittamaan suunnitellusti toukokuun alussa, jolloin nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2007. Jonkka on pitänyt vuosilomiaan helmikuun alkupuolelta lähtien, ja hänen tehtäviään on hoitanut apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale.

Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä. Heidän joukossaan olivat muun muassa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja oikeusneuvos Mikko Puumalainen.
(STT)