x

SDP:n vaihtoehtobudjetin väliotsikko Sipilän suuttumuksen takana: Lue tästä, mitä budjetin kappaleessa lukee

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vertaa opposition puheita Donald Trumpin puheisiin Yhdysvaltojen likaisimmiksi luonnehdituissa presidentinvaaleissa. Hänen mielestään on selkeitä merkkejä siitä, että Suomessa kehitys on menossa samaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa.

– Tällä viikolla kotimaan politiikassa on nimitetty hallituspuolueiden puheenjohtajia kolmeksi rosvoksi. Tämähän on kuin suoraan Trumpin puheista, Sipilä sanoo MTV:n nettikolumnissaan.

SDP:n vaihtoehtobudjetissa on väliotsikko Kolme iloista rosvoa. Puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) on tarkentanut Iltalehdessä, että tällä viitataan niin hallituspuolueiden puheenjohtajiin kuin sen kolmeen tuoreeseen esitykseen.

– Eikä pelkästään puheenjohtajiin vaan puolueisiin, hän sanoi Iltalehdelle.

– Itse kukin päättää, miten politiikassa toimii. Joudun kuitenkin vakavasti kysymään, miten muiden mustamaalaaminen edistää ratkaisujen aikaansaamista niihin ongelmiin, joita meillä on, Sipilä kirjoittaa nyt.

Hän sanoo alusta alkaen pitäneensä ehdottoman tärkeänä, että hänen oma puolueensa pysyy sivistyneellä linjalla, eikä lähde muiden mustamaalaamisen tielle. Toisaalta pääministeri itse luonnehtii kolumnissaan edellistä hallitusta sanoen, että se ”ei saanut mitään aikaiseksi”.

– Suomessa ja maailmalla on paljon epävarmuutta. Ymmärrän hyvin, että moni on huolissaan tulevaisuudesta. Päättäjien on otettava nämä tunnot vakavasti. Maailman muuttumista emme kuitenkaan saa pysähtymään, niin turvalliselta kuin se tuntuisikin, Sipilä kirjoittaa MTV:llä.

– Lokapolitiikka ei nosta Suomea eikä tuo maahamme yhtään työpaikkaa lisää, hän päättää.

Puhutti jo keskiviikkona eduskunnassa.

Jo eduskunnan keskustellessa oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista pari päivää sitten, SDP:n muotoilema väliotsikko nousi debattiin.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho luonnehti asiaa kysymykseksi yli muiden.

– Te olette kutsuneet näitä kolmea herraa tässä, Suomen johtavia ministerejä (Juha Sipilä, Petteri Orpo, Timo Soini) roistoiksi ja te olette kutsunut meidän puoluettamme rosvopuolueeksi nimenomaan tässä samaisessa haastattelussa. En pyydä enkä vaadi mitään, mutta odotan mielenkiinnolla, onko teillä itsellänne tarvetta palata näihin lausuntoihin, Terho sanoi viitaten Iltalehden Antti Rinteeltä saamiin kommentteihin.

Kolmella ministeriherralla Terho viittasi Sipilään, Orpoon ja Timo Soiniin (ps.).

– Kysyn vaan, että kun lapsiperheet olivat menettää päivähoitomaksujen korotuksen kautta, se oli siis yritys ryöstää lapsiperheiltä, Antti Rinne vastasi Terholle.

Rinne painotti myös esimerkiksi työttömän menettävän 100 päivää työttömyysturvaa ensi vuoden vaihteessa ja eläkeläisten menettävän lääkkeiden omavastuusta hallituksen toiminnan takia. Lisäksi koulututuksesta, osaamisesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä leikataan isoja summia tämän vaalikauden aikana.

– Kysyn vaan, eivätkö nämä täytä jonkinnäköisiä tunnusmerkistöjä! Rinne perusteli rosvo-sanan käyttöön.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei vaikuttanut suhtautuvan niin vakavasti SDP:n retoriikkaan kuin Sipilä nyt.

– Nämä nämä kolme rosvoa, joiksi meidät on leimattu, ovat päättäneet antaa poliiseille lisää rahaa. Tämähän on aivan erinomaista, rosvoilta poliiseille eikä poliiseilta rosvoille, Timo Soini sanoi ja viittasi hallituksen päätökseen antaa lisää rahaa poliisien määrän ylläpitämiseen.

LUE ALTA SDP:N VAIHTOEHTOBUDJETIN KESKUSTELUA NOSTATTAVA KAPPALE (Vaihtoehtobudjetti, s. 6–7):

KOLME ILOISTA ROSVOA

Sipilän hallitus sai omalta Talouden arviointineuvostoltaan moitteet siitä, että se ei lainkaan käytä verotuksen työkaluja talouden tasapainottamisessa. Veronalennukset syövät julkisten palveluiden rahoitusta ja lisäävät alijäämää. Eturyhmiä suosivat keinotekoiset verovähennykset sotkevat verojärjestelmää ja pelkästään kassaa paikkaavat hätäiset veronkorotukset heikentävät työllisyyttä.

Alentamalla veroastetta kahdella miljardilla eurolla vaikeassa taloustilanteessa Sipilän hallitus uskoo amerikkalaistyyliseen trickle down -ideologiaan, jossa rikkaita rikastuttamalla hyvinvointia valuu tipoittain myös tavallisille kansalaisille, jopa vähäosaisille. Tiedot työttömyyden pitkittymisestä ja köyhyyden lisääntymisestä eivät tue hallituksen arvovalintaa.

Kolme tuoretta hallituksen esitystä täyttää kaverikapitalismin tunnusmerkit: metsälahjavähennys, perintö- ja lahjaveron alennus ja yrittäjävähennys. Ne hyödyttävät hallituksen omia eturyhmiä, mutta eivät tuo lainkaan kasvua tai työpaikkoja. Ne ovat varakkaille suomalaisille annettuja kymmenien miljoonien ja taas kymmenien miljoonien eurojen lahjoja.

Hyvätuloisimmilta suomalaisilta ei edellytetä osallistumista yhteisiin talkoisiin. Pääministeri Sipilä on vedonnut, että rikkaat antaisivat vapaaehtoisesti rahaa hyväntekeväisyyteen. Arkkipiispa Kari Mäkinen nousi vastustamaan almuyhteiskuntaa ja ilmoitti maksavansa mielellään lisää veroja. Tuloverotuksen tasavähennykset suosivat suurituloisia, joiden nettotulot kasvavat eniten. Pienituloiset eläkkeensaajat sen sijaan menettävät entisestäänkin ostovoimaansa.

Sipilän hallituksen synnyttämä veroero palkansaajien ja eläkeläisten välillä pysyy ennallaan, jopa kasvaa. Tilanteessa, jossa tarvitaan vahvaa yhteishenkeä, Sipilän hallitus lisää eriarvoisuutta. Maailmalla yhden-
vertaisuudestaan kuuluisaa Suomea jaetaan kovaa vauhtia voittajiin ja häviäjiin, menestyjiin ja syrjäytettäviin.

Katainen: Britannian kelkka kääntyi täysin EU-puolustuksessa – ”Tukee erittäin voimallisesti”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen vahvistaa puheet Britannian suunnanmuutoksesta. Maa on alkanut hänen mukaansa yhtäkkiä tukea EU:n puolustusulottuvuuden syventämistä ja kehittämistä erittäin voimallisesti.

– Tähän saakka he ovat vastustaneet sitä erittäin voimallisesti, Katainen sanoi Euroopan komission toimittajille järjestämässä taustatilaisuudessa Helsingissä.

– Britannia on sanonut monessa yhteydessä, että oli tuleva järjestely EU:n ja Britannian kanssa mikä hyvänsä, niin turvallisuusnäkökulmat ja turvallisuuspolitiikka on sellainen, joka menee kaiken yli. Se on niin sanottu iso asia, jossa on yhteiset intressit. He haluavat olla kaikessa yhteistyössä mukana.

Kataisen mukaan Britannia on nyt valmis menemään ”aika pitkälle” EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä.

– Esimerkiksi se turha pelko Naton ja EU:n päällekkäisyydestä on ruvennut hälventymään, kun Britannia on osoittanut, että eivät hekään näe päällekkäisyyden riskiä.

Kataisella on komission varapuheenjohtajana yhdessä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan korkean edustajan Federica Mogherinin kanssa tärkeä rooli, kun EU reflektoi puolustuksen tulevaisuutta. Luvassa on myös esitys puolustusrahastosta, joka on komissiossa Kataisen vastuulla.

”Kaikkea eri mieltä olemista ei pidä leimata populistiseksi.”

Kataiselta kysyttiin myös populismin kasvusta Euroopassa. Hän sanoi törmänneensä Brysselissä joihinkin kysymyksiin siitä, mitä perussuomalaisissa virinnyt Fixit-keskustelu (vrt. Brexit) ja puhe kansanäänestyksestä tarkoittaa.

Katainen pohti laajasti populismia.

– Sekin on hirveän tärkeätä EU:ssa työtä tekeville ja itse kullekin, ettei kaikkia eri mieltä olemista leimata populistiseksi tai vastuuttomuudeksi. Ei siinä ole mitään populistista, jos sanoo, että on parempi erota EU:sta ja elää omin nokkineen, jos sen kertoo, mitä se tarkoittaa ja analysoi sen ja päätyy siitä huolimatta. Jos puhuu puolitotuuksia tällaisista asioista, se on populismia, Katainen sanoi.

Jos Marine Le Pen valittaisiin Ranskan presidentiksi, se olisi Kataisen mukaan pahempi shokki kuin Brexit. Taloudellinen epävakaisuus lisääntyisi.

Huoli demokratian tilasta.

Katainen myönsi olevansa huolissaan demokratian tilasta läntisissäkin maissa. Hän nostaa tässä yhteydessä esiin kaksi asiaa. Ensinnä ovat vaaliprosesseihin liittyvät riskit eli se, että jokin toinen osapuoli sekaantuu niihin joko rahoittamalla puolueita.

– Siis että ulkomaiset tahot rahoittamalla puolueita tai sitten tiedustelupalveluittensa kautta sekaantuvat poliittisiin prosesseihin – tämä on tosi vakava uhka. Jos Eurooppaa haluaa saada sekaisin, niin tehokkainta on puuttua meidän perusarvoihin. Se horjuttaa kaiken sen tavan, millä ongelmiin vastataan, jos luottamus menee demokraattisiin prosesseihin, Katainen huolehti.

Toinen asia on median rooli.

– Ylipäänsä se, jos fakta ja fiktio vielä enemmän alkaa mennä ”tasa-arvoiseksi”, niin on se aika huolestuttavaa demokratian kannalta. Esimerkkejä on läntisissä maissa, missä näitä sekoitetaan. Tulee valeuutisia, jotka ovat liiketoimintaa.

Toisaalta Katainen sanoi myös, että hänen on hyvinn vaikea arvostella uusia haastajia politiikassa.

– Se kuuluu demokratiaan, että syntyy uusia puolueita. Se mikä huolestutta on se, että esimerkiksi ihmisarvojen tai oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistamisesta alkaa tulla salonkikelpoista eli demokratian perusarvojen kyseenalaistaminen alkaa tulla normaaliksi.

– Kyllä se vähän ihmetyttää, minä mietin, että mistä se syntyy. Mistä yhtäkkiä löytyy mieletön määrä ihmisiä, jotka antavat tukensa tällaiselle? Kyllä minä tietyssä määrin olen huolissani, hän jatkoi.

”Valkoisen kirjan kanssa isketty kultasuoneen” – Katainen ilahtui keskusjärjestöjen kannanotosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Maaliskuun alussa julkaistu komission valkoinen kirja EU:n tulevaisuudesta on Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan langennut Suomessa hedelmälliseen maaperään.

Katainen myönsi perjantaina Helsingissä olevansa yllättynyt julkista keskustelua ajavan kirjan menestyksestä ja viittasi torstaina julkaistuun palkansaajakeskusjärjestöjen ja EK:n yhteiseen Euroopan tulevaisuutta käsittelevään kannanottoon. Katainen epäili kannanoton olevan Euroopassa ainutlaatuinen.

– Mainitsen tämän sen takia, että kannanotto on sisällöltään tosi hyvä. Jaan ne tavoitteet hyvin pitkälle. Missään muussa maassa todennäköisesti elinkeinoelämä ja palkansaajajärjestöt eivät pysty samaan. Jotenkin tässä on isketty kultasuoneen valkoisen kirjan kanssa, koska keskustelu on ryöpsähtänyt liikkeelle ihan valtoimenaan, Katainen sanoi komission toimittajille järjestämässä taustatilaisuudessa.

Me aiotaan markkinoida sitä paperia esimerkkinä.

Kataisen mukaan komissio aikoo esitellä suomalaisten työmarkkinakeskusjärjestöjen julkilausumaa ympäri Eurooppaa.

– Me aiotaan markkinoida sitä paperia esimerkkinä siitä miten asian voi hoitaa.

Keskusteluja EU:n tulevaisuudesta viritellään Kataisen mukaan myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yliopistojen toimesta. Keskustelulle on Kataisen mukaan tarvetta.

– Rehellinen vilpitön arvioni on se, että Euroopan yhdessä kehittämisen legitimiteetti on aidosti vaarassa elleivät kansalaiset ja ihmiset ja hallitukset määrittele mitä he haluavat Euroopan tulevaisuudelta.

Kataisen mukaan komission keskustelualoitteen taustalla on esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja Britannian brexit-äänestyksestä herännyt huoli.

– Näitä omituisuuksia on niin paljon, että se alkaa huolestuttamaan ja ehkä vähän pelottamaankin. Voiko saada aikaan edistystä rikkomatta kaikkea, onko kaikki aina pakko rikkoa ennen kuin päästään eteenpäin? Tämä on tässä pohjavireenä.

Torstaina julkaistussa keskusjärjestöjen kannanotossa olivat allekirjoittajina muun muassa SAK, STTK, Akava ja EK.

Keskustelua aiheesta

Kokoomuksen Hjallis Harkimo pui kohujuttua: ”Yritysriskin ottanut Sipilän serkun poika ei rikastu”

Kuva: EHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kokoomuksen kansanedustajan Harry Harkimo ottaa kantaa Julkisen sanan neuvoston eiliseen päätökseen koskien Yleä ja pääministeri Juha Sipilän tapausta. Hän kirjoittaa asiasta blogissaan Iltalehdessä.

”Jotkut JSN-systeemin puolustajat sanovat, että ilman Julkisen sanan neuvostoa meillä olisi Suomessa amerikkalaistyyppisiä kunnianloukkausoikeudenkäyntejä. Tuskin. Perinteisen median toimittajat tietävät kunnianloukkausten rajat jo nyt.”

Harkimo sanoo myös, että ”kaiken tämän hässäkän keskellä” on hyvä muistaa, kuinka pienestä asiasta joskus kaikki lähtee liikkeelle.

”Tämä viimeinen Sipilän sotku, Katera Steel, jossa Sipilän serkun poika oli toimitusjohtajana. Se teki 500 000 euron kaupan kolmen prosentin katteella. Eli yritykseen tuli 15 000 euroa rahaa. Jos omistaja haluaa kotiuttaa tämän voiton, maksaa hän 55 prosenttia veroa, eli käteen jää noin 7000 euroa tästä valtavasta urakasta. Eli yritysriskin ottanut Sipilän serkun poika ei rikastu – ja jos hän omistaa vain murto-osan firmasta, jää hänelle joitakin satasia.”

Harkimon mukaan asia on täysin mitätön. Hän muistuttaa myös, että langettava tuomio tuli äärimmäisen niukasti. Harkimon mukaan toimittajat eivät itsekään tienneet, oliko Yle tehnyt virheen vai ei.

”JSN:n painoarvo on tässäkin tapauksessa aika nolla. Eihän koko asetelmassa ole järkeä. Olisiko JSN tullut aikansa päähän? Pieni korjaus lehden alanurkassa tuskin on kovin luja perusta luottamukselle.”

Demariehdokas IL:ssa: Tehdään Helsingistä vapaakaupunki – mahdollistaisi ketterän kilpailukykyloikan

Kuva: Kari Hulkko
Dimitri Qvintuksen mukaan kokeilu olisi omiaan vahvistamaan kaupunkikulttuuria.

SDP:n kuntavaaliehdokkaana Helsingissä oleva viestintäkonsultti, toimittaja Dimitri Qvintus kannattaa vapaakaupunkikokeilun tekemistä pääkaupungissamme.

Vapaakaupunkina Helsinki voisi Qvintuksen mielestä edetä muuta maata nopeammin monissa asioissa.

Kokeilu tehtäisiin niin, että valtakunnan tason päätäntävaltaa siirretään Helsingille, hän kirjoittaa Iltalehti-blogissaan.

– Helsinki on moderni ja monimuotoinen kaupunki, jossa markkinat toimivat aivan eri tavalla kuin muualla Suomessa. Täällä erilaiset kulttuurit ovat toimivaa arkipäivää. Siksi on ilmeistä, että esimerkiksi liikenteen, alkoholilainsäädännön ja asumisen osalta samat säännöt Helsingissä kuin vaikkapa Pohjois-Savossa eivät palvele tarkoitusperiään, Qvintus kirjoittaa.

”On ilmeistä, että esimerkiksi liikenteen, alkoholilainsäädännön ja asumisen osalta samat säännöt Helsingissä kuin vaikkapa Pohjois-Savossa eivät palvele tarkoitusperiään.”

Hän konkretisoi vapaakaupunkikokeilua muutamin esimerkein, muun muassa viininmyynnin ja taksipalvelu Uberin vapauttamisella.

– Kaupungin vuokra-asunnon saisi laittaa kesälomaksi Airbnb:hin. Apteekkisääntelyä purettaisiin. Festivaalit ja puistokonsertit eivät olisi vaakalaudalla, vaan ne saisivat kestää myöhempään ja terassit saisivat olla auki pidempään, Qvintus luettelee.

Vapaakaupunki-kokeilu toisi hänen mukaansa kilpailuetua suhteessa muihin Itämeren pääkaupunkeihin, mahdollistaisi Helsingille kilpailukykyloikan, jonka hyödyntämisestä päättäisivät helsinkiläiset itse. Kokeilu myös vahvistaisi kaupunkikulttuuria, Qvintus perustelee.

Kyse on hänen mukaansa ennen kaikkea ketteryydestä ja reagointikyvystä, jotka ovat elintärkeitä kilpailukykytekijöitä erityisesti digitalisaation hyödyntämisen kannalta.

Dimitri Qvintus siirtyi helmikuussa SDP:n eduskuntaryhmän viestintävastaavan paikalta viestintäkonsultiksi Tekir Oy:hyn. Aiemmin hän on toiminut myös ministerien erityis- ja eduskunta-avustajana.

Antti Rinne: ”Helsingin herruutta ei päätetä Helsingin Sanomien toimituksessa”

Kuva: Lehtikuva

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne otti tänään puoluevaltuustossa kantaa myös Helsingissä uutuutena käytävään niin sanottuun pormestarivaaliin. Helsingin pormestarin valitsee Helsingin kaupunginvaltuusto, mutta puolueet ovat asettaneet omat pormestariehdokkaansa.

Rinne muistuttaa, että pormestari ei yksin päätä kaikesta eikä vaaleissa voi luvata yhdenkään pormestarin valintaa. Rinteen mukaan kokoomuksen, vihreiden ja median toimesta näin koetetaan väittää.

— Helsingin herruutta ei päätetä Helsingin Sanomien toimituksessa, sen valinnan tekevät äänestäjät.

Rinne sanoo, että Helsingin johtamiseen tarvitaan kokemusta, osaamista ja näkemystä, jota demariehdokkaat ja erityisesti SDP:n pormestariehdokas Tuula Haatainen edustavat.

— Kaupungistuminen on maapallon megatrendi. Se on monella tavalla hyvää ja ihmisten elämän laatua parantavaa kehitystä. Sitä ei kannata vastustaa eikä sitä pystykään vastustamaan.

— Mutta Suomi on laaja maa, jossa asuu paljon ihmisiä pienemmissä kaupungeissa ja ihan maaseudulla. Jotta pienempien kaupunkien ja maaseudun ihmisillä säilyy elämän edellytykset, tarvitaan metropolipolitiikan ja kasvukeskuspolitiikan rinnalle myös kasvualuepolitiikkaa.