SDP:n edustajat Elisa Gebhard, Juha Viitala, Pia Hiltunen ja Eemeli Peltonen jättivät lakivaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen.

Nelikon mielestä uusi 200 euron suuruinen sakko sopii huonosti Suomen pitkään oikeusperinteeseen, jossa seuraamusmaksut on kohdistettu työtaistelun käynnistäneeseen järjestöön, ei yksittäisiin työntekijöihin.

– Aivan keskeinen työoikeuden lähtökohta on ollut se, että työtaisteluiden seurauksista vastuun kantaa työtaistelusta päättänyt järjestö, ei työntekijä. Hallitus murentaa tämän periaatteen olemattomin perustein, Pia Hiltunen sanoo.

– Henkilökohtaista lakkosakkoa ei tulisi ottaa käyttöön, sillä se johtaa täysin kafkamaisiin tilanteisiin. Vaikea kuvitella, että työntekijällä olisi varaa tai uskallusta lähteä riitauttamaan 200 euron lakkosakkoa oikeudessa, kun riskinä on joutua maksamaan tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut. On myös täydellistä oikeuslaitoksen resurssien hukkaamista, että samaa asiaa tullaan käsittelemään sekä käräjäoikeudessa että työtuomioistuimessa, SDP:n lakivaliokuntaryhmän puheenjohtaja Elisa Gebhard kiteyttää tiedotteessa.

– Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa lakkosakolla pelottelulla rajoittaa työntekijöiden tosiasiallista mahdollisuutta osallistua työtaisteluihin, hän sanoo.

KANSANEDUSTAJAT nostavat esiin, että hyvityssakko voitaisiin samasta työtaistelusta määrätä ensinnäkin ammattiliittojen keskusjärjestöille, toiseksi ammattiliitolle ja kolmanneksi ammattiliiton alayhdistykselle. Käytännössä summat voivat nousta erittäin suuriksi. Ammattiyhdistykselle määrättävä hyvityssakko tulee välillisesti yksittäisen jäsenen vastattavaksi, ammattiyhdistyksen ollessa jäsentensä kollektiivi, edustajat huomauttavat.

– Jos kaiken muun lisäksi yksittäiselle työntekijälle voidaan erikseen vielä määrätä 200 euron hyvitysseuraamus, tulee sanktio samasta työtaistelusta moninkertaisesti yksittäiselle työntekijälle. Samasta asiasta ei tulisi voida rankaista moneen otteeseen, tämä ei ole johdonmukaista tai loogista, eikä sovi suomalaiseen oikeuskulttuuriin, Juha Viitala sanoo.

Kansanedustaja Eemeli Peltosen mielestä sopiikin kysyä, miten hallituksen lakkosakko edistää Suomen kasvua ja työllisyyttä tai vahvistaa sopimisen perinnettä työmarkkinoilla.

– Esitys lakkosakosta kuvastaa hallituksen laajempaa työmarkkinaheikennysten linjaa, jossa kohtuuttominkaan yksityiskohta ei ole neuvoteltavissa reilummaksi. Tätäkin työelämäheikennystä hallitus ajaa eteenpäin jääräpäisesti, vaikka ehdotuksella ei ole mitään tekemistä kasvun ja työllisyyden edistämisen kanssa. Päinvastoin esitys kylvää taas uuden riidan siemenen suomalaisille työmarkkinoille, hän sanoo.