Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Se on alue, jossa tehdään historiaa” – Tätä komissaarin salkkua Eero Heinäluoma tavoittelisi Suomelle

AFP / LEHTIKUVA / FREDERICK FLORIN
Ursula von der Leyen puhui Euroopan parlamentissa 18. heinäkuuta.

Euroopan komission johtoon toiselle kaudelle valittu Ursula von der Leyen ryhtyy elokuussa haastattelemaan tulevia työkavereitaan. Jäsenmaat ovat kuun alkuun mennessä toimittaneet von der Leyenille salkkutoiveensa ja tiedot komissaariehdokkaistaan.

Simo Alastalo

Demokraatti

Kabinettiin on tulossa ensimmäistä kertaa myös puolustuskomissaari. SDP:n europarlamentaarikon Eero Heinäluoman mielestä Suomen pitäisi olla hereillä, kun EU ryhtyy kehittämään puolustuskykyään.

– Minusta Suomen kannattaisi tavoitella tätä puolustussalkkua sen takia, että se on alue, jossa tehdään historiaa. Se palvelee Suomen etuja. Olemme rajamaa ja olemme tässä kiistatta hyötyjiä. Kaikki mikä tehdään yhdessä, vahvistaa myös meidän asemaa. Olisi järkevää, että sitä salkkua haettaisiin, Heinäluoma sanoo Demokraatille.

Suomalaista puolustuspolitiikkaa arvostetaan EU-parlamentissa korkealle. Pitkän ajan kuluessa syntynyttä arvostusta kannattaisi Heinäluoman mukaan hyödyntää.

Parhaillaan EU:ssa luodaan yhteiselle puolustuspolitiikalle toimivia rakenteita. Puolustuskomissaarin lisäksi luvassa on virkamiesyhteistyöryhmä ja pysyvä, parlamentin ulkoasianvaliokunnasta itsenäinen puolustusvaliokunta.

– Aikaa myöten tulee myös puolustusministereiden neuvosto.

EU:N puolustuspolitiikkaa ryhdyttiin ajattelemaan uusiksi viimeistään Donald Trumpin presidenttikaudella, kun Trumpin motivaatio Euroopan puolustamiseen vaikutti poikkeavan totutusta. Heinäluoma kiteyttää EU:n uuden puolustusajattelun siteeraamalla Saksan entistä liittokansleria Angela Merkeliä, joka totesi, että Euroopan pitää oppia seisomaan omilla jaloillaan.

Lisää aiheesta

– Euroopan oman suorituskyvyn vahvistaminen ja omasta turvallisuudesta huolehtiminen tulevat korostumaan. Kannattaa noteerata Puolan ulkoministerin Sikorskin lausunto maanantailta. Se on yksi merkkipaalu tässä keskustelussa. Puola on tähän saakka sanonut johdonmukaisimmin, että pitää toimia Nato-yhteydessä eikä rakentaa mitään omia suorituskykyjä. Puola on myös varoittanut ottamasta etäisyyttä Yhdysvaltoihin. Nyt Sikorskilla on toinen ääni kellossa.

Puolan ulkoministeri Radek Sikorski totesi Politicon haastattelussa maanantaina, että Euroopan pitää kaikissa tapauksissa varautua Yhdysvaltain suhteissa tapahtuviin muutoksiin. Sikorski kertoi uskovansa, että Yhdysvallat säilyy Euroopan strategisena kumppanina marraskuun presidentinvaalien tuloksesta riippumatta, mutta sen katse suuntautuu yhä enemmän Aasiaan.

“Tämä on tämmöinen kehittyvä olio tämä EU.”

– Tämä on ollut trendi jo pitkän aikaa. Se tuli esiin myös von der Leyenin esiintymisessä viime viikolla. Euroopan tulee asteittain ja mieluummin nopeassa aikataulussa vahvistaa omaa puolustustaan. Se liittyy paitsi siihen mitä jäsenmaat tekevät, myös siihen mitä EU tekee.

Heinäluoman mukaan muutos EU:ssa on tapahtunut pikku hiljaa.

– Tämä on tämmöinen kehittyvä olio tämä EU. Seuraava kehityksen vaihe liittyy turvallisuuteen ja puolustukseen. Ranska on ollut tällä kannalla historiallisesti pitkään. Saksa on mennyt siihen suuntaan. Nyt Puolan ulkoministerin tuore lausunto kertoo siitä, että kaikki päätyvät lopulta samaan johtopäätökseen. Tarvitsemme omaa suorituskykyä. Emme voi altistaa itseämme riippuvaiseksi siitä kuka kulloinkin on Yhdysvaltain presidentti ja mitä hän sanoo.

ENNEN EU-vaaleja pelättiin äärioikeiston voittoa. Uhka ei toteutunut ja viime viikolla järjestäytynyt parlamentti pääsi sopuun paitsi von der Leyenin toisesta kaudesta myös poliittisista suuntaviivoista, joille tuleva komissio työnsä perustaa. Heinäluoma luonnehtii EU-parlamenttiin syntynyttä enemmistöä Eurooppa-myönteiseksi. Mukana ovat samat kolme puoluetta kuin viime kaudella eli S&D, EPP, Renew Europe ja uutena vihreät.

– EPP valitsi vakiintuneen Eurooppaa rakentavien voimien yhteistyön. Se on hyvä asia.

– Yhteistyö ei varmaan tule olemaa särötöntä. Kaudesta tulee vaikeampi kuin edellisestä. Mutta äärioikeaan laitaan on selvät rajat.

Heinäluoma pitää selvänä, että parlamentin suurin ryhmä EPP tulee jossakin määrin ja joissakin asioissa katsomaan muun muassa perussuomalaisten EU-ryhmän ECR:n suuntaan. ECR:stä vielä enemmän oikealla on nykyisin kaksi ryhmää, kun Identiteetti ja demokratia (ID) kuihtui pois.

ID:n tilalle syntyi Euroopan patriootit -ryhmä EPP:stä pois potkitun Unkarin Viktor Orbanin Fidesz-puolueen johdolla.

– Muiden ryhmien kesken vallitsee yhteisymmärrys, että se on ID:n työn jatkaja ja sitä ei haluta päästään avainpaikoille tuhoamaan Euroopan tulevaisuutta.

– Sitten on tämä toinen äärioikeistoporukka, suvereenien kansakuntien Eurooppa -ryhmä, jossa on Saksan AfD:n ystävät.

TOISIN kuin EPP, S&D suhtautuu torjuvasti myös ECR:ään (Euroopan konservatiivit ja reformistit).

– Se on hiukan miedompi painos äärioikeistoa kuin patriootit. Sen sisällä on vähän kahdenlaisia puolueita. Mutta meidän tavoitteet ja ECR:n tavoitteet ovat niin paljon keskenään ristiriidassa, ettei yhteistyön mahdollisuuksia ole näköpiirissä. Varmaan jotkut ECR:n tyypit saavat joitakin valiokuntien johtopaikkoja itselleen EPP:n tuella.

“Tuleeko sinne jotakin, josta vielä taistellaan?”

Eurooppa-myönteinen enemmistö takaa sen, että EU pitää jatkossakin kiinni vihreän kehityksen ohjelmasta (green deal) ja ilmastotavoitteistaan.

– Meille oli tärkeätä, että ilmastolaki päivitetään ja sinne tulee 2040-päästötavoitteet eli vähintään 90 prosentin päästövähennys. On tärkeätä, että parlamentissa on sellainen enemmistö, joka haluaa jatkaa yhteistyötä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

– Tuleeko sinne jotakin, josta vielä taistellaan? Voi olla, että tämä polttomoottoriautojen kielto 2035 -keskustelu käydään vielä kertaalleen. Mutta ei se itse pääasiaa muuksi muuta.

RINNALLE nousee kilpailukyky ja uusien työpaikkojen luominen. Vihreän siirtymän toteuttamisen pitäisi jatkossa poikia myös uusia työpaikkoja ja parantaa Euroopan kilpailukykyä.

– Vihreään siirtymään tulee alkavalla kaudella vähän muitakin värejä. Voi olla, että sävyistä käydään vielä kamppailua. Mutta kaikki neljä ryhmää ovat perusteiltaan hyväksyneet sen, että eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä pitää huolehtia, jotta meillä on työtä ja hyvinvointia myös jatkossa.

Von der Leyenin avajaispuheessa tai hänen politiikan suuntaviivoissaan ei ollut suuria yllätyksiä. Heinäluoma ennakoi hajonnan lisääntyvän, kun yksityiskohdista ryhdytään keskustelemaan.

– Kriteerit on periaatteessa hyväksytty mutta miten niitä tulkitaan, se on asia erikseen. Voisi ennakoida, että kun päästään ensi vuoteen, niin rakkauteen voi tulla ryppyjä myös näiden neljän ryhmän välillä.

Suomalaista puolustuspolitiikkaa arvostetaan EU:ssa korkealle, Heinäluoma huomauttaa. (Kuva Jukka-Pekka Flander / SDP)

MYÖSKÄÄN maahanmuuttopolitiikkaan ei ole luvassa rajuja uudistuksia, kuten vaalien alla keskustelua herättänyttä Ruanda-mallia eli turvapaikanhakijoiden ulkoistamista EU:n ulkopuolelle.

– Parlamentin enemmistö näytti vihreää valoa maltillisen, hallitun maahanmuuton konseptille. Tämä on minun tulkintani. Uusi elementti on välineellistetyn maahanmuuton riskien näkeminen ja vastaaminen Venäjän hybriditoiminnan uhkiin. Muutoin jatketaan aikaisemmin hyväksytyillä linjoilla.

Von der Leyen mainitsi puheessaan Suomen, itärajan uhkan ja Venäjän hybridivaikuttamisen. Heinäluoma tulkitsee hänen ymmärtävän rajavaltioiden tilannetta.

– Minusta täällä on aika paljon ymmärrystä rajamaiden olosuhteille. Venäjän uhka nähdään täälläkin. Kaikki eivät sitä näe mutta enemmistö näkee. Se täytyy ottaa huomioon, kun asetetaan vaatimuksia EU:n itäreunalla oleville maille.

VON DER LEYEN ryhtyy elokuussa kokoamaan kabinettiaan haastattelemalla jäsenmaiden komissaariehdokkaita. Seuraavaksi ovat edessä keskustelut pääministereiden kanssa ja lopulta ehdotus nimityksistä ja toimenkuvista. Valmista pitäisi tulla syyskuun alussa.

“Olisi hienoa, että kaikki osuisi kerralla kohdalleen.”

Tämän jälkeen ehdokkaat siirtyvät parlamentin tentattaviksi. Heinäluoman mukaan kuulemiset tapahtuvat käytännössä yhdessä tai useammassa valiokunnassa. Ehdokkaiden taustat ja kannanotot pengotaan lävitse. Heidän näkemystään viranhoidosta kysytään.

– Parlamentin kuulemiskierros on aito. Useamman kerran on käynyt niin, että kaksi tai kolme komissaariehdokasta on siihen kompastunut. Asiat eivät ole olleet hallussa tai taustoista on ilmennyt jotakin sellaista, jota ei ole pidetty hyväksyttävänä komissaarille. Tai sitten on ollut tavoitteita, jotka ovat poikenneet siitä mitä parlamentissa halutaan.

– Luulen, että niin käy nytkin. Olisi hienoa, että kaikki osuisi kerralla kohdalleen, mutta voi olla, että sieltä tulee vaihdoksia.

Painavimmista salkuista käydään jäsenmaiden kesken kovaa kilpailua. Suurta valtaa valintojen suhteen käyttää tuleva komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Jäsenvaltiot kamppailevat erityisesti painavista salkuista, jotka liittyvät muun muassa talouteen, maatalouteen ja uutena puolustukseen.

Ulkoasiainkomissaari, tuleva EU:n korkea edustaja, on jo selvillä. Hän Viron Kaja Kallas.

– Laajentuminen tulee olemaan myös haluttu, koska EU:n laajentuminen on ensi kaudella pöydällä. Laajentumiskomissaari on laajentumisneuvottelujen ja uusien jäsenmaiden hyväksymisen päällä.

“Unkari voi joutua vielä totisen paikan eteen.”

Eurooppa-myönteinen enemmistö pitää huolen siitä, että nykyinen EU:n puheenjohtajamaa Unkari on jatkossakin vaikeuksissa.

– Ison koalition syntyminen vahvisti sen, että oikeusvaltiovaatimukset pysyvät kovina. Oikeusvaltiosta ja demokratiasta pitää huolehtia ja korruptio pitää kitkeä. Parlamentti tulee näitä ilman muuta jatkossakin vahtimaan. Orbanille ei tullut yhtään lisää liekanarua.

Von der Leyenin puheessaan esiin nostama rahanjaon ehtojen tiukentaminen vaatii Heinäluoman mukaan lakimuutoksia. Ajatuksena on laajentaa elvytysrahojen jaossa sovellettuja oikeusvaltiokriteerejä muihinkin jäsenmaiden käytössä oleviin varoihin.

– Niistä tulee varmasti aikamoinen vääntö. Unkari voi joutua vielä totisen paikan eteen, jos se jatkaa Orbanin linjalla.

BRYSSELISSÄ on Heinäluoman mukaan laajemminkin havahduttu siihen, että Unkarin päästäminen EU:n puheenjohtajamaaksi oli virhe, jonka vuoksi osa syksyn ohjelmasta menetetään. Tulevaan puheenjohtajakauteen olisi pitänyt puuttua jo ennen vaaleja. Unkarin puheenjohtajuuden estämistä esitti Suomessa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että tästä tulee harvinaisen tulokseton puheenjohtajakausi. Unkarin johtamiin EU-kokouksiin tulee aika vajaa osanotto ja komissaarit eivät tule vierailemaan Budapestissa. EU:n kone tahkoaa lähikuukausina vähän tyhjää, johtuen siitä, että Unkari vetää omaa Ukraina-linjaansa ja muut eivät sitä hyväksy.

– Sitä katumusta on täällä aika paljon ilmassa, että olisi pitänyt olla tiukempi keväällä tai jo aikaisemmin, että tätä show’ta mikä nyt on nähty ei olisi tapahtunut.

Unkarin sooloilu on Heinäluoman mukaan yhteydessä myös Yhdysvaltain tuleviin presidentinvaaleihin. Huonossa tapauksessa Viktor Orban voi jatkossa sooloilla sekä itään että länteen.

– Orban on ripustanut oman tulevaisuutensa sen varaan, että Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti. Siinä on mahdollisuus jättivoittoon ja parrasvaloihin. Toinen mahdollisuus on ajautuminen pidemmäksi aikaa paitsioon paitsi Euroopassa myös kansainvälisesti.

– Katsotaan nyt. Marraskuun toisena tiistaina on aika paljon pelissä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE