Helsingin Sanomat kirjoitti eilen, että Liettuan turvallisuuspalvelu on arvioinut koripallojoukkue Helsinki Seagullsin tuoreen omistajan, miljardööri Gediminas Ziemelisin yrityksen uhaksi kansalliselle turvallisuudelle.

HS:n mukaan Liettuassa Ziemelisillä on maine liikemiehenä, jolla on tiiviit yhteydet Venäjän valtapiireihin.

Ziemelisin hallitseman yritysverkoston pääyhtiöstä Avia Solutions Groupista eli ASG:stä todetaan puolestaan lehdelle, että uhka-arvio on virheellinen. ASG ei ole Seagullsin taustalla.

Uudet omistajat haluaisivat seuralle uuden peliareenan. Tähtäimessä on ollut Helsinki-halli, joka sen venäläisomistajien pakotteiden vuoksi on tällä hetkellä käyttämättömänä.

HS on omissa jutuissaan selvitellyt muun muassa Seagullsien uusien omistajien Venäjä-kytköksiä.

DEMOKRAATTI tiedusteli Koripalloliiton puheenjohtajalta Timo Elolta, mitä liitossa ajatellaan Seagullsin ympärillä pyörivästä uutisoinnista.

Elo tunnetaan myös kokoomuksen hallintopäällikkönä ja hän on tällä hetkellä myös vt. puoluesihteeri.

Elo sanoo, että Koripalloliitossa seurataan koko ajan Korisliigassa pelaavan Seagullsin ympärillä käytävää keskustelua.

– On Seagullsin kanssa ollut puhetta avoimesti. Kaikki asiat esille vaan. Aina joitain huolia nousee, mutta tietysti Venäjä-kytkentöjen osaltakin tietysti, jos nyt turvallisuudesta ollaan huolissaan, ehkä sitten pitäisi olla jossain muualla huolissaan kuin urheilukentillä. Mutta mielenkiinnolla seurataan tietysti asiaa.

Mitä tarkoitat sillä, että turvallisuudesta pitäisi olla huolissaan jossain muualla kuin urheilukentillä?

– Jos katsotaan, että on kytkentöjä siellä taustalla toimijoilla Venäjälle, jos kytkennät ovat myös niissä yhtiöissä ja muualla, ehkä se nyt sitten on vähän isompi selvitettävä asia kuin koripallo kuitenkin.

Elo viitannee ennen kaikkea siihen, että edellämainittu ASG osti vuonna 2020 pohjoismaalaisen Aviator-konsernin. Se hoitaa Helsinki-Vantaan lentokentällä maapalveluita, kuten matkatavaroiden käsittelyä ja kuormausta, jäänpoistoa, lentokoneiden siirtämistä sekä aulan matkustajapalveluita.

HS kirjoitti eilen, että ilmailujärjestö varoitti silloista omistajaohjausministeriä Tytti Tuppuraista (sd.) kahteen otteeseen vuonna 2022 lentokentän maapalveluita hoitavan yrityksen taustoista tai emoyhtiöstä. Tuppurainen kommentoi asiaa tänään HS:lle ja kertoi muun muassa, ettei suojelupoliisi varoittanut häntä. Tuppuraisen sanoi myös, ettei Finnairin alihankkija lähtökohtaisesti kuulu valtio-omistajan vastuulle.

Yksi Aviatorin suurimmista asiakkaista on Finnair.

Eli näetkö, että nyt pitäisi selvittää pikemminkin Aviator Finlandin kuin Seagullsin asiaa?

– Varmasti se asia on selvitetty (Aviatorin osalta) ja näin… siellä sitten on todettu, että ei ole vaarallista kytkentää, niin tietysti aika vaikea nähdä, että sitten semmoinen kytkentä olisi jotenkin vaarallinen urheilussa. Mutta tietenkin seurataan mielenkiinnolla, mitä tietoja nyt sitten vielä löytyy.

Seagullsin ja uusien omistajien tavoitteesta saada Helsinki-halli pelejä varten Elo toteaa, että Seagullsin taustalla oleva yhtiöllä on kokemusta areenatoiminnasta. Se hakee isoja yleisöjä sekä sitä, että Suomeen saataisiin Euroliiga-joukkue.

– Sehän on positiivista, jos joku haluaa Suomessa hallin tai hallibisnekseen. Tietenkin se olisi ihan myönteistä, että saataisiin joko suljettuja areenoita auki tai uusia areenoita pystyyn. Se on tietysti aina eteenpäin urheilulle.

Aie siirtyä Helsinki-halliin ei tunnu erityisemmin askarruttavan Eloa.

– Joku haluaa hallin, eikös se ole vain positiivinen asia, jos joku haluaa pyörittää urheiluhallia.

KYSYTTÄESSÄ, mikä on Koripalloliiton viesti Seagullsille uusiin omistajiin kytkeytyvään keskusteluun liittyen, hän toteaa, että seuran omistajat ovat tehneet selvityksiä ja tekevät yhä.

– Heidän kanssaan on ollut ainoastaan puhetta, että kaikki avoimesti ja läpinäkyvästi esiin. Se on tietysti ainut oikea tapa. Siellä varmaan tehdään tarvittavat selvitykset. Tietenkin on seuran tai seuran taustalla taustayhtiön ratkaisut, joihin me emme voi tietysti suoranaisesti puuttua.

Koripalloliitolla ei sinänsä ole sitten mitään vaikuttamisen mahdollisuutta tähän tilanteeseen?

– Totta kai me käymme vuoropuhelua ja keskustelua. Sitten kysymys, missä voitaisiin jossain olosuhteissa arvioida, on se, kun sarjalisenssiä myönnetään. Mutta tietysti sielläkään ei taida valmiina olla kriteeristöjä vaikkapa nyt sitten Venäjä-yhteyksistä. Mutta se on ainut kohta, jossa voitaisiin tavallaan puuttua.

Koripalloliitot tarkastavat sarjalisenssit kesäkuussa ja tarvittaessa niitä voitaisiin arvioida uudestaan. Mitään tällaista ei ole Seagullsin kohdalla kuitenkaan näköpiirissä.

– Aika paljon varmaan pitäisi muuttua, että siihen ruvettaisiin puuttumaan, Elo painottaa.

Koripalloliiton valmennuksen johtaja Henrik Dettmannin on kerrottu toimineen linkkinä Seagullsin ja sen uusiksi omistajiksi mukaan tulleiden välillä.

Elo kertoo itsekin tavanneensa kuvion alkuvaiheissa yhden Basketball Holding Companyn hahmoista, Rimantas Kaukenasin, joka on entinen liettualainen huippukoripalloilija.

Elo kertoo Kaukenasin katsoneen, että Suomessa olisi markkinat Euroliiga-joukkueelle.

– Silloin ei ollut puhetta Seagullseista. Heillä oli vain aie, jossa he myös ilmaisivat samassa yhteydessä, että haluaisivat löytää myös jonkin peliareenan, jossa pystyisi pyörittämään isompaa toimintaa. Sen jälkeen sitten asiat ovat edenneet. On tullut lisää taustalle nimiä ja Seagulls on tullut sen jälkeen siihen kuvioon mukaan. Sitä en osaa sitten sanoa, miten nämä polut ovat menneet.

Elo kertoo, ettei ole ollut mukana missään keskusteluissa Seagullsin ja uusien omistajien välillä. Tietoja Elolle on tullut lähinnä median kautta ja joidenkin Seagulls-kontaktien kautta Koripalloliittoon.

Näetkö, että olisi ollut hyvä ennen omistuksen muutosta selvittää vielä tarkemmin näitä taustoja?

– Minulla on se ymmärrys, että Seagulls on niitä selvittänyt. Kuinka pitkälle, en osaa sanoa sitä tietenkään. Mehän emme ole olleet tietoisia koko ajan edes omistajavaihdoksista. Meillä ei ole tietysti liitossa sellaista osaamista tai resurssejakaan, joilla voitaisiin lähteä selvittämään isoja kytkentöjä. Jos ostettaisiin sellainen palvelu jostain, se olisi meidän lajitoiminnasta pois. Emme me ole sitä katsoneet aiemmin tarpeelliseksi, tässä ei ole semmoista arviotakaan tehty.

Suomalaiset turvallisuusviranomaiset eivät ole kontaktoineet liittoa.

Kysymykseen tilanteen kiusallisuudesta siltä kantilta, että Koripalloliiton puheenjohtaja toimii myös kokoomuksen vt. puoluesihteerinä, Elo toteaa, että on yrittänyt pitää nämä roolit aina täysin erillään toisistaan.

– Mutta jos arvioin Koripalloliiton kannalta, ei keskustelu sinänsä ole kaikilta osin varmaankaan lajille eduksi. Tietysti pitää olla iloinen siitä, jos ulkopuolisia investoreita ja rahoittajia on halukkaita tulemaan Suomeen kehittämään lajia ja viemään sitä eteenpäin. Mutta tietenkin meidän toive ja edellytys on, että kaikki pelaavat niillä säännöillä, joita meidän yhteiskunnassa on.

Uskotko, että Suomessa on yleisöpotentiaalia ja ylipäänsä pelaajia pyörittää Euroliiga-joukkuetta?

– Pelaajien osalta laji on kansainvälinen. Pelaajia on kyllä markkinoilla, jos ei kansallisuuksista puhuta, Euroliiga-joukkueeseenkin. Suomen koriksen kannalta on paras, jos jokin Euroliiga-joukkue Suomeen syntyy menestyksen kautta. Siinä tulee väylä myös suomalaisille pelaajille pelata Euroliigaa ja myös kotimaassa. Se olisi tosi iso juttu korikselle, Elo vastaa.

– Mitä sitten tulee markkinoihin niin, tietysti taaksepäin katsottuna koripallo on ollut todella pieni laji. Ei tässä ole kuin kymmenen vuotta, kun pelattiin maaotteluita reilulle tuhannelle ihmiselle ja nyt meidän halleissa on 13 000 ihmistä, kun Susijengi pelaa Lauri Markkasen kanssa. Tietenkin arvioiminen on haastavaa. Jos joku katsoo, että se (Euroliiga-joukkueen pyörittäminen) on mahdollista, siitähän pitää olla iloinen kuitenkin, Elo sanoo.

3.9.2024 kello 18.18 korjattu Gediminas Ziemelisin nimen kirjoitusasua.

4.9.2024 kello 21.18 juttuun lisätty virke: Ziemeliksen mukaan Quadro Capitalista on vasta tulossa vähemmistöomistaja Basketball Holding Companyyn.