Uuden paavin valinta käynnistyy piakkoin, ja spekulaatiot nimivaihtoehdoista käyvät jo vilkkaina. Etukäteen on vaikea tietää, keneen vaaka lopulta kallistuu, sillä kardinaalien keskustelut pidetään luottamuksellisina ja äänestykset järjestetään suljettujen ovien takana.

Millaista paavia katolinen kirkko voisi tähän maailmanaikaan tarvita, ja millaisten kysymysten pariin uusi paavi aloittaessaan pääsee tai joutuu?

Helsingin yliopiston kirkkohistorian vanhempi yliopistonlehtori Mikko Ketola ei lähde arvailemaan nimiä, sillä vaihtoehtoja on runsaasti.

Ketola arvioi yleisesti, että seuraava paavi olisi ennemmin uudistusmielinen ja ettei hän tulisi Italiasta. Sen sijaan uusi paavi saattaisi olla kotoisin Amerikoista tai globaalista etelästä.

Ketola muistuttaa, että edellisessä valinnassa Franciscus ei ollut ennakkoveikkailuissa yleisesti esillä.

-  Ei ole lainkaan mahdotonta, että yhdistävä ehdokas löytyisi Afrikasta tai Aasiasta.

VARMASTI seuraavakin paavi pitää esillä köyhien ja vähäosaisten sekä siirtolaisten asemaa ja osoittaa heitä kohtaan empatiaa, pohtii Ketola.

-  Vähävaraisten auttaminen on varmasti aika korkealla toiveissa seuraavan paavin suhteen.

Pappien selibaattivaatimuksiin, yleiseen seksuaalietiikkaan ja ihmisten parisuhteisiin liittyvät kysymykset kuulunevat uuden paavin työlistalle. Paavi Franciscus pyrki suhtautumaan armollisemmin seksuaalivähemmistöihin, mutta samaa sukupuolta olevien avioliittojen hyväksyminen tuskin etenee nopeasti.

-  Kyllä se keskusteluissa pysyy, mutta se on varmaan aika pitkän ajan päässä. Se olisi ehkä liian monelle liian radikaali uudistus.

Ketola ei myöskään usko, että kirkon kanta aborttiin muuttuisi sallivaksi. Niin ikään naispappeuden toteutuminen vaikuttaa hänestä epätodennäköiseltä.

-  Sekin on yksi silta liian pitkälle. Aihe varmasti pysyy keskusteluissa, sillä esimerkiksi Saksassa on katolilaisten keskuudessa paljonkin naispappeuden sallivaa linjaa. Mutta kirkon jäsenistö keskittyy nykyisin globaalin etelän alueille, joten naispappeuden toteutuminen vaatii todella pitkän aikavälin työtä.

Yksi vähemmälle huomiolle jäänyt, mutta vahvasti mielipiteitä jakava aihe on ehtoollisoikeus eronneille ja uudelleen avioituneille.

-  Se on itse asiassa aiheuttanut aivan hirveitä näkemyseroja kirkon sisällä.

Ketola arvelee myös, että katolisen kirkon seuraava päämies korostaa Franciscuksen tavoin kirkon sisäänpäin kääntyneisyydestä luopumista ja vähentää pappisvaltaisuutta.

Tavoitteena on maallikoiden vahvempi osallistaminen kirkon päätöksentekoon ja kehittämiseen.

KATOLISTA kirkkoa ovat ravistelleet erilaiset hyväksikäyttökriisit, joissa on paljastunut valtava määrä uhreja eri puolilla maailmaa. Paavi Franciscus lupasi pitää asiaan puuttumista yhtenä keskeisenä tehtävänään. Työ on yhä kesken.

-  Asia ei suinkaan ole loppuun käsitelty. Se on saanut paljon huomiota muun muassa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta on osia kirkosta, joissa käsittely ei ole päässyt alkuunkaan, kuten Afrikka ja laaja Aasia, Ketola sanoo.

Hän toteaa, että myös Italiassa hyväksikäyttötapausten selvittäminen on täysin kesken.

-  Hyvä, jos edes seuraavan paavin kausikaan riittää tämän kriisin hoitamiseen. Se on niin laaja ja niin syvällä, että sitä on vaikea uskoakaan.

SEURAAJAEHDOKKAISTA esimerkiksi Newsweek-lehti ja New York Times sekä Guardian ovat nostaneet esille filippiiniläisen kardinaalin Luis Antonio Taglen, jota pidetään katolisen kirkon mittapuulla edistyksellisenä ja joka jatkaisi edesmenneen paavin uudistuslinjauksia.

Tagle on myös kuulunut luotettuna ihmisenä paavi Franciscuksen lähipiiriin.

Aasia on yksi katolilaisuuden kasvavista alueista, joten siinä mielessä aasialaislähtöinen paavi voisi olla luonteva valinta.

Ghanalaiskardinaali Peter Turksonin nimi on niin ikään eri medioiden listoilla. Hän on tunnettu muun muassa vahvoista puheenvuoroistaan ilmastonmuutoksesta, taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta sekä köyhyydestä.

CBS Newsin ja New York Timesin listauksista löytyy esimerkiksi kardinaali Fridolin Ambongo Besungu Kongon demokraattisesta tasavallasta.

Jyrkemmän uskonkäsityksen kardinaali on muun muassa pitänyt esillä Afrikan katolisten asemaa. Hänkin kuului edesmenneen paavin neuvonantajien ryhmään. Hänet tunnetaan myös muun muassa samaa sukupuolta olevien liittojen vastustajana ja kirkon moraaliopetusten puolustajana.

Myös Afrikan maanosassa katolilaisten määrä nousee.

Potentiaalisina uusina paaveina on mainittu lisäksi muun muassa Italiasta kardinaali Pietro Parolin ja Unkarista Peter Erdo.

Teksti: STT / Mimma Lehtovaara