Selvityksen on rahoittanut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö.

Metsäteollisuus ry irtautui lokakuussa 2020 työehtosopimustoiminnasta ja siirtyi sopimaan palkoista yrityskohtaisesti. Teknologiateollisuus puolestaan siirtyi maaliskuussa 2021 sekamalliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi noudatetaan myös yrityskohtaisia sopimuksia.

Paperiteollisuuden työntekijöiden kohdalla yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen nosti selvityksen mukaan ansioita 170 eurolla kuukaudessa, mikä on Etlan mukaan noin 4 prosenttia alan keskiansioista. Samalla yrityskohtainen sopiminen kasvatti yritysten sisäisiä palkkaeroja 230 eurolla kuukaudessa.

-  Näillä tuloksilla pystytään sulkemaan pois valtavat palkkojen laskut, joista julkisuudessa keskusteltiin, sanoo tutkimuksen tehnyt Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen STT:lle.

PAPERILIITON puheenjohtaja Petri Vanhala kommentoi selvitystä Etlan tilaisuudessa aamupäivällä. Hän muistutti, että ay-liikkeen puolella keskustelua käytiin paitsi palkoista myös työehtojen kokonaisuudesta.

– Tämä huoli yleisesti aiemmin sovittujen työehtojen säilyttämisestä tilanteessa, jossa yritys on valmis merkittäviinkin taloudellisiin panoksiin työehtojen heikentämisen tarkoituksessa. Tässähän nähtiin UPM:n 112 päivän työtaistelu, jossa UPM:llä oli voimakas halu myös laskea palkkoja.

Hänen mukaansa ensimmäinen neuvottelukierros käytiin vieläpä varsin hyvän suhdanteen aikana, jolloin osaavasta työvoimasta oli monessa yrityksessä pulaa. UPM tavoitteli Vanhalan mukaan myös työajan yli sadan tunnin pidennystä ilman palkkavaikutusta.

Vanhalan mukaan neuvottelujärjestelmän muutosten palkkavaikutusten arviointi ei olekaan helppoa.

– Tosiasiassa Paperiliitto sopi yrityskohtaiset sopimukset palkkojen osalta aivan samalla tavalla kuin valtakunnallisen sopimuksen aikana. Kaikille yrityksille sovittiin samansuuruiset palkankorotukset ja koska palkankorotusten pohjana käytettiin koko alan keskipalkkaa, olivat myös sovitut korotukset kaikissa yrityksissä samansuuruiset eli 35 senttiä tunnille.

Vanhala sanoo, että selvityksen tulokseen 170 eurosta kuukaudessa täytyykin suhtautua varauksellisesti.

– Ansioiden hajonnan osalta ensimmäisen vuoden palkkaratkaisuun sisältyi työnantajien perälauta, joka osaltaan varmasti oli vaikuttanut ansioiden hajaantumiseen.

UPM:n tapaukseen liittyen Vanhala mainitsi vielä erikseen, että silloin kun yhtiö ajaa voimakkaasti heikennyksiä, tämä muodostaa yrityskohtaisessa sopimisessa ison riskin.

– Yleissitovassa tämä ei olisi päässyt tapahtumaan, koska silloin varmaan reagointi olisi ollut vähän erilainen.

Jarkko Ruohoniemi. KUVA LIISA TAKALA

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi näkee metsä- ja teknologiateollisuuden muutosten taustalla pitkän kehityspolun kohti yrityskohtaisempaa työehtojen määräytymistä ja yleisempääkin yhteiskunnallista murrosta yksilöllisempiin ratkaisuihin.

– Samalla tavalla työmarkkinamaailmassa tietyt jäykkyydet erityisesti palkanmuodostuksessa ovat johtaneet siihen, että on tarve miettiä asioita uudella tavalla.

Ruohoniemikin huomauttaa, että kyse ei ole vain palkanmuodostuksesta vaan kokonaisuudesta, jossa ovat mukana työehdot, palkkaus ja palkitsemisen kokonaisuus.

Hän sanoo työnantajien oletuksena olleen, etteivät palkat lähde ainakaan laskemaan.

– Vaan nimenomaan sitä kautta, että otetaan lusikka omaan käteen ja ruvetaan miettimään kokonaisuutta. Silloin pystytään kohdentamaan sitä työehdoista tulevaa kustannusta niihin paikkoihin, jotka ovat kunkin yrityksen näkökulmasta olennaisia ja tärkeitä. Se on nähdäkseni myös saavutettu niillä yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla, joita tietotekniikkapalvelualoilla on tehty.

PROFESSORI Roope Uusitalo toi akateemisen tulokulman Etlan selvityksen kommentteihin. Hänen mukaansa palkkajärjestelmälle ei tapahtunut mitään erityisen radikaalia.

– Pitäisikö tästä olla yllättynyt vai ei yllättynyt? No, ammattiliitto neuvottelee edelleenkin työntekijöiden puolesta ja palkat ovat suhteellisen jäykkiä, joten en tiedä, pitäisikö tästä tuloksestakaan ihan hirveän yllättynyt olla.

Uusitalo pohtii myös, miten sopimisen kulttuuri työpaikoilla muuttui muutosten mukana ja jälkeen.

– Tulkintani on, että paperialan lakot kertovat siitä, että muutos ei ollut suinkaan pelkästään positiivinen.