– Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä, Heinäluoma sanoo lehdessä. Venäjä aloitti tuolloin suurhyökkäyksensä Ukrainaan.

Hän arvioi, että kukaan ei enää halua olla presidentti Vladimir Putinin Venäjän kanssa kahden kesken.

– Näin ollen Venäjän hyökkäyksellä on se seuraus, että kansalaiset ja päättäjät kääntyvät kannattamaan Naton jäsenyyttä.

– Ukrainassa on sota. Ensisijaista on nyt se, että Ukrainaan saataisiin mahdollisimman nopeasti rauha ja maan suvereniteetti turvattua. Suomen pitää suhteuttaa oma toimintansa siihen, että tuemme rauhan syntymistä, Heinäluoma sanoo Helsingin Sanomissa.

Se meni jätekeräykseen 24. helmikuuta.

– Merkistä oli tullut Ukrainan sotaretken myötä nimensä irvikuva, hän perustelee lehdessä.

Heinäluoma korostaa, että puhemieskauden jälkeen hän sai kunniamerkkejä muistakin maista.

Heinäluoma myöntää, että hänellä on ollut liian ruusuinen kuva Venäjästä.

– On tiedetty, että Venäjä voi käyttää voimaa ja väkivaltaa tavoitteidensa edistämiseksi, mutta voimapolitiikan julmuutta ja syvyyttä ei ole kyllä nähty oikein.

Hän arvioi, että Putinin valta on isolta osin perustunut siihen, että hän on luvannut venäläisille taloudellisesti parempaa huomista.

– Koska pakotteiden vuoksi Venäjän talous romahtaa, Putin joutuu syömään tämän lupauksensa. Tämä johtaa Putinin hallintojärjestelmän kaatumiseen. Ehkä nopeastikin, Heinäluoma toteaa HS:ssa.