Niinistö kaipaa takaisin räiskyvien persoonien puoluetta, joka uskalsi debatoida ja tehdä poliittisia avauksia pelkäämättä muiden mielipiteitä.

Puheenjohtaja Maria Ohisaloa Niinistö ei vaalitappiosta syytä. Ohisalo on kertonut arvioivansa omaa asemaansa vihreiden puheenjohtajana pääsiäisen jälkeen.

– Onhan tässä nyt selvää, että vihreillä on peliin katsomisen paikka ja kyse ei ole kampanjasta. Minusta Maria Ohisalo veti hienon kampanjan. Hän esiintyi tässä loppumetreillä hyvin, Niinistö sanoo Demokraatille.

Niinistön mukaan gallupit alittanut suoritus johtui yhtäältä kolmen suuren puolueen kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n pääministerivaalitaktiikasta.

– Se on keskittänyt ääniä suurimmille puolueille. Mutta eihän se tietenkään selitä sitä, että vihreät hävisi erityisen paljon.

Apupuolueen asema on tuonut vihreille tappion aikaisemminkin. Nyt vihreät näyttäytyi Niinistön mukaan SDP:n ja vuonna 2011 kokoomuksen apupuolueena.

– Vihreille on elintärkeää oma lavea profiili tulevaisuuspuolueena, jolla on ratkaisuja ympäristö-, ilmasto ja ihmisoikeuskysymysten lisäksi myös laajemmin talouteen, työllisyyteen, elinkeinoihin ja koulutuskysymyksiin sekä hyvinvointivaltion uudistamiseen. Meidän tehtävänä on sparrata sekä demareita että kokoomusta. Sparraus on nyt jäänyt selvästi vähiin.

Niinistön mukaan vihreät on menestynyt aina silloin, kun puolueen “teltta on ollut lavea” oikeisto-vasemmistojanalla. Hän tarkoittaa vasemmistolaisen hyvinvointivaltiokäsityksen yhdistämistä markkinalähtöisiin, yksilöä nostaviin ratkaisuihin. Niinistön mukaan vihreät ei ole perinteisten työväenpuolueiden tavoin kollektivistinen.

– Tänä aikana, kun vihreiden ajamasta ilmastopolitiikan murroksesta on tulossa jo talous-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikan valtavirtaa, niin onhan se valtava epäonnistuminen, että emme ole onnistuneet profiloitumaan myös talouspuolueena, kun markkinat huutavat vihreitä ratkaisuja ja meidän politiikka alkaa toteutua.

– Jotakin on mennyt pieleen, jos muut ovat siinä uskottavampia kuin me itse. Saksan vihreät on onnistunut olemaan sekä ihmisoikeus-, ympäristö- ja tasa-arvopuolue että talouspuolue vihreässä siirtymässä.

VIELÄ muutama vuosi sitten vihreiden äänestäjissä oli Niinistö mukaan julkisen sektorin työntekijöitä kuten hoitajia ja opettajia. Vihreitä äänestivät myös markkinamyönteiset sosiaaliliberaalit, joita on siirtynyt kokoomuksen kannattajiksi.

– On selvää, että vuotoa on tapahtunut eri suuntiin.

Niinistön puheenjohtajakaudella vihreät haastoi Sipilän hallitusta puolustamalla julkisia terveyspalveluja ja koulutusta. Puolue ajoi myös pieniä tuloeroja ja oli heikompiosaisten puolella.

– Samaan aikaan olimme vaihtoehto sivistysporvareille, jotka halusivat panostusta koulutukseen ja kuitenkin markkinamyönteistä politiikkaa julkisen sektorin ydintehtävien ulkopuolella.

Soininvaaralaista markkinamyönteistä linjaa edusti vuoden 2015 vaaleissa Antero Vartia. Vihreillä oli Niinistön mukaan tuolloin lavea ja edistyksellinen linja, jossa oli erilaisia alakärkiä aivan kuten SDP:llä ja kokoomuksella.

– Ison puolueen sisään mahtuu erilaisia profiileja ja tämän vihreät on menettänyt.

YKSI ongelma on kulttuurisodat perussuomalaisten kanssa.

– Minusta vihreät on ajautunut siihen yksipuolisesti liikaa osapuoleksi, jolloin isot talouden, työllisyyden ja toimeentulon kysymykset, julkisen sektorin hoitajien ja opettajien tulevaisuus, asiat, joissa olemme parhaimmillamme olleet vahvoja, ovat jääneet taka-alalle.

– Se ei paina alas perussuomalaisia mutta se kaventaa ihmisten kuvaa vihreistä. Silloin, kun keskitymme pelkästään ympäristö- ja luontokysymyksiin ja haastamaan perussuomalaisia, silloin me yleensä häviämme vaalit.

Kulttuurisodat eivät Niinistön mukaan ole olleet vihreiden eduskuntaryhmän tavoitteena. Hän kuitenkin mainitsee edustajien suuren vaihtuvuuden vuoden 2019 vaaleissa. Kahdestakymmenestä kansanedustajasta vaihtui tuolloin 14. Myös pandemia sotki omalta osaltaan työntekoa ja vähensi mediakontakteja.

– Vihreät ovat Saksassa ja EU-parlamentissa enemmän pelinrakentajan paikalla kuin koskaan, jos puhutaan teollisuuden vihertymisestä talouden ja kilpailukyvyn edellytyksenä. Onhan se tosi surkeaa, että juuri nyt Suomen eduskunnassa ei ole ollut tarpeeksi tämän profiilin ihmisiä. Että vihreät olisivat näyttäytyneet aloitteen tekijänä, jota kannattaa äänestää peesaajien sijasta.

Niinistö pohtii onko vihreät keskittynyt liikaa rajoituksiin ja kieltoihin ympäristö- ja luontokysymyksissä.

– Minusta rajoitukset ja kiellot alkavat olla aika irrelevantteja, koska markkinoiden murros ympäristöystävällisiin ratkaisuihin on niin voimakas. Kyllä siinä on peiliin katsomisen paikka.

NIINISTÖ povaa puolueeseen vaalituloksen tiimoilta “tervettä ravistelua”. Hän ei kuitenkaan näe ravistelun liittyvän yksittäisiin henkilöihin, vaan enemmänkin ilmapiiriin ja tekemisen tapaan.

– Minusta voisi vähän unohtaa sen, että hiotaan jotakin puolueohjelmia ja sitten toistellaan kaikki sitä vaan, että annetaan ihmisten persoonan näkyä ja räiskyä. Kaipaan sitä meidän kirjoa kulttuurialan vaikuttajista Outi Alanko-Kahiluotoa, Kirsi Ojansuuta ja tietoyhteiskuntavaikuttaja Jyrki Kasvia ja markkinaliberaalia Antero Vartiaa ja yleistä ideakone Osmo Soininvaaraa, oikeusvaltion puolustajaa Tuija Braxia ja ihmisoikeuksien puolustajaa Heidi Hautalaa ja Satu Hassia, joka on periksiantamaton ympäristön edelläkävijä.

– Meidän pitää kasvattaa ihmisille rohkeutta tehdä politiikkaa, ottaa se tila ja olla taas se puolue, josta tulee ideoita. Että uskallamme esittää uusia asioita eikä pelätä sitä, mitä muut puolueet siitä sanovat.

Seuraavaksi edessä on presidentinvaalikampanja. Niinistö on edelleen samaa mieltä vihreiden ehdokkaasta, vaikka Pekka Haaviston äänimäärä eduskuntavaaleissa romahti. Hän kiittelee Pekka Haaviston toimintaa ulkoministerinä Suomen Nato-jäsenyysprosessissa.

– Minusta Pekka olisi kaikista eri puolueiden mahdollisista ehdokkaista selvästi paras ja voimakkaasti toivon, että hän asettuu ehdolle.