Nuorten Kotkien puheenjohtajana vuoden alussa aloittaneella Reijo Paanasella on monia lämpimiä muistoja kotkaliikkeestä, jossa hän on ollut mukana tavalla tai toisella ”vaatimattomat 52 vuotta”. Hän kuvaakin Nuorten Kotkien olleen hänelle aina tietynlainen kotipesä.

– Päällimmäisenä muistona on asia, joka mielestäni kuvaa kotkaliikettä edelleen: yhdessä tekemisen ja kaverina toinen toisilleen olemisen merkitys. Olin myös muissa varhaisnuorisojärjestöissä ja niissä oli kokemukseni mukaan sellaista ikävää kilpailumentaliteettia, joka Kotkista puuttui, hän kuvaa Kotkien kannustavaa henkeä.

Paananen luonnehtii, että Nuorten Kotkien toiminnan ytimessä on alusta asti ollut lasten harrastus-, leiri- ja kerhotoiminta. Toiminnan muodot ja painotukset ovat myös eläneet ajan ja tarpeiden mukaan.

Se on tärkeä kivijalka Nuorten Kotkien toiminnassa edelleen.

– Päivän politiikassa mennään ehkä enemmän aikuiset edellä, päätösten vaikutukset lapsiin ja lapsiperheisiin eivät välttämättä ole päällimmäisenä katsantokantana. Siksi on tärkeää, että on eri arvopohjilta toimivia lapsijärjestöjä, jotka pitävät asiaa esillä.

NUORET KOTKAT on lähettänyt omat terveisensä hallitusohjelmaan ja huhtikuussa järjestön edustajisto muistutti kannanotossaan lapsivaikutusten arvioinnin tärkeydestä kaikessa päätöksenteossa. Edustajisto huomauttaa, että siihen on myös sitouduttu kaikkien eduskuntapuolueiden vuonna 2021 hyväksymässä kansallisessa lapsistrategiassa.

Nuorten Kotkien toiminnanjohtaja Antti Hytti luonnehtii edustajiston huolestuneen vaaleissa ja niiden jälkeen ”budjettikirjan eurot edellä” käydystä keskustelusta. Vähemmän puhuttiin siitä, miten jokin säästötoimi ihmisten arjessa vaikuttaa.

– Hallitustunnustelijan kysymyksissäkin odotettiin vastaajien sitoutuvan etukäteen sellaiseen tilannekuvaan, josta ei ole tehty lapsivaikutusten arviointia. Edustajisto kantaa huolta siitä, että myös päätöksiä saatetaan tehdä puutteellisilla perusteilla, Hytti kertoo.

Paananen huomauttaa, että valtiovarainministeriön virkamiesten esittämällä listalla on paljon sellaisia toimia, jotka vaikuttaisivat lapsiin ja lapsiperheisiin merkittävästi joko suoraan tai välillisesti.

– Nyt on kauhean yleistä sanoa, että kyllä nyt kaikkien täytyy vähän nipistää. Mutta jos elät toimeentulorajalla, jossa ei ole enää mitään mistä nipistää, niin silloin vähäisilläkin taloudellisen tai muun tuen leikkaamisilla on aivan julmetun suuri merkitys. Ei kaikilta voida leikata tasaisesti, kun ei kaikilla ole mistä leikata, Paananen kiteyttää.

HARRASTUSTEN käsistä karanneet hinnat ovat olleet viime aikoina tapetilla. Harrastamisen Suomen malli on yksi konsti, jolla on pyritty tarjoamaan jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa. Nuoret Kotkat linjaa hallitusohjelmaterveisissään, että mallia on vahvistettava varmistamalla kunnille riittävät resurssit sen toteuttamiseen.

Reijo Paananen painottaa, että järjestöjen toimintaedellytyksistä harrastusten järjestäjinä pitää huolehtia. Harrastuksella ja sen myötä saadulla osallisuuden tunteella voi olla iso merkitys elämässä.

– Jos lapsilla ja nuorilla on hyvä pohja elämässä, on vanhempana vaikeuksien voittaminen paljon helpompaa. Jos asiat lähtevät lapsesta lähtien vinoon niin, että ei ole tulevaisuudennäkymiä, niin aika harva siitä pystyy pomppaamaan ylös – että nytpä ryhdynkin aloitteelliseksi kansalaiseksi ja toimin täysillä myös tämän yhteiskunnan eteen.

– Jos lähdetään ”silmät kiinni ja sakset esiin” -asenteella, niin siinä tuppaa unohtumaan tällaiset asiat, Paananen luonnehtii.

YHDENVERTAISUUS, turvallisuus ja kasvu kansalaisuuteen – nämä ovat Antti Hytin mukaan ”ne Nuorten Kotkien jutut”. Hytti huomauttaa, että järjestö on ollut myös edelläkävijä.

– Historiastamme löytyy sellainen mielenkiintoinen yksityiskohta, että Kotkissa luovuttiin jo 60-luvulla erillisistä toiminnoista tytöille ja pojille. Paljon aikaisemmin kuin vaikkapa partiossa. Yhdenvertaisuus on Kotkissa oleellinen juttu. Ja se, että luomme ilmapiirin, johon jokainen saa tulla omana itsenään ja kokea toiminnan turvallisena, hän summaa.

Kotkien peruspilareita on sekin, että lasten ja nuorten kanssa käydään aidosti – kunkin ikään sopivalla tavalla – keskustelua siitä, että maailmaa on mahdollista muuttaa.

– Tuomme esiin sitä, että me kaikki olemme kansalaisia, emme vain hallintoalamaisia, ja me voimme vaikuttaa asioihin, jos vain haluamme. Maailman muuttaminen on meidän kaikkien yhdessä tehtävissä oleva asia.

Nuoret Kotkat nojaa toiminnassaan vapaaehtoisten työhön. Kerhoissa ja leireillä on aikuisia vapaaehtoisia ja heidän lisäkseen iso joukko varhaisnuoria toimii vertaisohjaajina – vertsuina. Heitä kaikkia Reijo Paananen haluaa kiittää. Hän toivottaa myös uudet vapaaehtoiset mukaan.

– Se ei vaadi mahdotonta sitoutumista. Muutamankin tunnin panoksella saadaan paljon hyvää aikaan, hän kannustaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nuoret Kotkat juhlii tänä vuonna 80-vuotista taivaltaan. Kesäleirillä vuonna 2016 ohjelmassa oli muun muassa kasvomaalausta.

KOTKASYNTTÄREITÄ eli lapsille suunnattua Nuorten Kotkien 80-vuotisjuhlaa vietetään huomenna lauantaina. Aikuisille – vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille – tarkoitetut juhlallisuudet seminaareineen on luvassa marraskuussa järjestön perustamispäivän tienoilla. Juhlavuoden ehdoton kohokohta on kuitenkin kansainvälinen suurleiri Yhessä2023, joka järjestetään Nurmeksessa heinäkuussa.

– Sinne tavoitellaan noin kuuttasataa osallistujaa kotimaasta ja sisarjärjestöistämme muualta maailmasta. Ainakin tällä tietoa Euroopan ja Afrikan maista on tulijoita, Hytti kertoo ja vinkkaa viimeisen ilmoittautumispäivän olevan tänään 12.toukokuuta.

Kansainvälisillä suurleireillä on ollut aina paikkansa Kotkien toiminnassa. Niitä järjestetään yleensä viiden vuoden välein – siis aina, kun juhlitaan ”viitosia tai täysiä kymppejä”.

– Nuoret Kotkat on perustettu vuonna 1943 ja jo 1946 heti sodan päättymisen jälkeen Suomesta lähdettiin ensimmäistä kertaa Tanskaan leirille. Vuonna 1953 oli ensimmäinen kansainvälinen leiri Suomessa, Hytti taustoittaa.

Kansainväliset leirit ovat jääneet mieleen myös Reijo Paanaselle, joka työskentelee nyt kansainvälisissä tehtävissä pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden ammattiliitot yhdistävän järjestön pääsihteerinä.

– Voi olla, ettei minulla olisi ollut samanlaista kansainvälistä suuntautumista, jos en olisi jo Kotka-aikaan tavannut muiden maiden ihmisiä. Nähnyt ja ymmärtänyt sitä, että kaikkialla asiat eivät ole niin kuin meillä – jotkin asiat voivat olla meidän näkövinkkelistämme joko paremmin tai huonommin, hän kuvailee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nuorten Kotkien toimintaan on alusta asti kuulunut leiri- ja kerhotoiminta lapsille ja nuorille.
LEIRIYMPÄRISTÖ on Reijo Paanasen mielestä omiaan madaltamaan kynnystä tutustua uusiin ihmisiin. Vaikka ei olisi yhteistä kieltä, leikit ja muu toiminta yhdistävät. Paananen kuvailee, että kun on hauskaa tehdä asioita yhdessä, myös yhteistä kieltä yritetään löytää herkemmin. Rohjetaan käyttämään kenties jo olemassa olevaa kielitaitoa, vaikka vähän haparoiden.

– Siellä huomaa, että eiväthän kaikki muutkaan osaa, eikä minun tarvitse olla täydellinen – tärkeintä on, että saan jotenkin sanottua kavereille, että minusta on kivaa olla teidän kanssa ja hei, mennäänkö uimaan. Learning by doing, tekemällä oppiminen – se on leiritoiminnassa tosi suuri juttu, Paananen sanoo.

Antti Hytti kertoo, että leireillä ohjelmassa on monenlaista puuhaa eri urheilulajeista luonnossa liikkumiseen ja erilaisiin työpajoihin.

– Työpajoissa lapset voivat esimerkiksi ikätasoisesti tuoda esiin asioita, jotka ovat heille maailmassa tärkeimpiä ja toisaalta kertoa myös niistä asioista, joihin he kokevat tärkeäksi saada muutoksia.

Hytin mielestä leireillä syntyvät maiden rajat ylittävät kaverisuhteet ovat tärkeä asia nykyisessä ilmapiirissä, jossa yhteiskunnassa vaikuttaa myös ”sisäänpäinkäpertäviä ilmiöitä”.

– Vähän isommille nuorille kansainvälinen leiri avaa hirveän hyvin sitä, mistä kansainvälisessä kotkaliikkeessä on kysymys. Me olemme maailmanlaajuinen liike, jolla on yhteisiä ajatuksia ja tavoitteita – olemme vahva perhe, Hytti sanoo.

– Kun on paljon samanhenkistä porukkaa koolla, niin se avaa myös sitä omaa toimintaa – että vaikka meillä on omassa paikallisessa kotkakerhossa viisi tai kymmenen viikottaista osallistujaa, niin meitähän on kuitenkin aika himpskatin paljon, Reijo Paananen kuvailee.