– On totta, että näin on tapahtunut.

Sipilältä kysyttiin haastattelussa syytä, miksi pienituloisten tulot ovat hallituskauden aikana vähentyneet, vaikka hallitus nimenomaan on puhunut pienituloisimpien ja eriarvoisuuden vähentämisen puolesta.

Hän totesi, että pienituloiset ovat usein yhteiskunnan tukien varassa, joten pienetkin leikkaukset vaikuttavat heidän tulojensa suuruuteen.

– Ensinnäkään ei hallitus ole leikannut kenenkään palkkaa. On virheellinen käsitys, että me hallituksena olisimme jossain palkkaneuvottelussa tai budjetissa päätetty. Lomarahatkin ovat työmarkkinajärjestöjen sopimia. Se mitä itse ehdotin kiky-sopimukseksi on, että olisimme lisänneet työaikaa, jolloin se olisi kohdellut kaikkia tasa-arvoisesti, Sipilä sanoi ensin.

Häneltä kysyttiin uudestaan, että kieltääkö hän vastuun siitä, että palkansaaja joutuu käymään leipäjonossa.

– En minä siitä vastuuta kiellä, kyllä tätä kilpailukykysopimusta olen ajanut, koska tiesin ja olen edelleen sitä mieltä, että ilman sitä Suomen tilanne olisi nyt aivan toinen niin moni työtön on saanut kilpailukykysopimuksen takia töitä. Että minusta se on ollut se palkansaajan osuus tässä yhteisessä talkoossa.

Pakolaiskiintiön nostaminen nykyisestä 750:stä kahteen tuhanteen voisi olla mahdollista kahden vuoden kuluttua, Sipilä arvioi. Hänen näkemyksensä mukaan moni asia ei vielä toimi, joten päätöstä nostosta ei ihan heti voida tehdä.

– Toivottavasti kahdessa vuodessa päästäisiin siihen, että meillä kaikki toimii kunnolla ja voidaan sitten hallitusti siirtää painopistettä YK:n kanssa yhteistyössä tehdyn kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta tuleviin pakolaisiin.

Sipilä totesi myös pitävänsä pakolaiskiintiön nostoa osana Euroopan unionin laajuista ratkaisua.

STT–JECATERINA MANTSINEN