Kotimaa
4.10.2017 18:00 ・ Päivitetty: 3.11.2017 15:00
Skallbölen tilan isäntä Karl ”Kalle” Augustson salakuljetti kurdeja Suomeen: “On lapsellista, kun kuvitellaan, että pakolaispolitiikan kiristäminen hyödyttäisi mitään”
Tenholan Gennarbynlahden rannalla seisoo hyvin hoidettu vanha hirsirunkoinen puutalo, Skallbölen tila. Talon isäntä, pienyrittäjä Karl “Kalle” Augustson on ihminen, jonka haluaisi lähelleen kovassa hädässä. Hän edustaa sitä nykypäivänä harvinaista ihmislajia, joka ei epäröi auttaa ja joka myös osaa auttaa mitä moninaisimmissa pulmissa ja hätätilanteissa.
Augustson on auttanut tuhansia hädänalaisia eri tavoin. Hän on omalla kustannuksellaan vienyt avustustarvikkeita ja vaatteita kriisialueille. Augustson on myös salakuljettanut kotimaissaan vainottuja kurdipakolaisia Suomeen.
Auguston ihmettelee mihin Suomi on menossa, kun jotkut poliitikot vakavissaan harkitsevat paperittomien pakolaisten auttamisen kriminalisointia.
– On lapsellista, kun kuvitellaan, että pakolaispolitiikan kiristäminen hyödyttäisi mitään ja auttaisi kitkemään terrorismia. Kannattaisi tutkia ongelmien juuria: miksi ihmiset pakenevat kotimaistaan. Se mitä on tapahtunut esimerkiksi Karibialla, tapahtuu monessa muussakin paikassa. Muun muassa eteläisessä Romaniassa sadot menivät täysin pieleen tänä syksynä. Satojentuhansien ihmisten on pakko jättää kotinsa ja lähteä liikkeelle tai muuten he kuolevat nälkään, Augustson sanoo.
Taisin lähennellä kahdenkymmenen ikää, kun ensimmäisen kerran edes kuulin sellaisen sanan kuin loma.
- Karl ”Kalle” Augustson
– syntynyt 1941 Tenholassa
– promotoitiin filosofian kunniatohtoriksi Åbo Akademissa vuonna 2005 kriisialueilla tehdystä humanitaarisesta työstä
– saanut useita kunnianimityksiä ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien hyväksi tehdystä työstä.
– kirjoittanut neljä omaelämäkerrallista kirjaa, joista kolme on julkaistu omakustanteena: Möten med ondska och godhet (Sahlgrens förlag 2013), Voiko nimismies päästä taivaaseen (2015), Ikioma leipä (2017) ja Damen i Tallinn (2017)
Augustsonin isoisä muutti Ahvenanmaalta Kemiönsaaren Taalintehtaalle ja sittemmin Länsi-Uudenmaan Tenholaan 1920-luvulla. He olivat kalastajasukua, kuten myös Kalle Augustsonin äidinpuoleinen suku, joka on kotoisin Tenholan naapurista Snappertunasta.
Lisää aiheesta
– Minun on pitänyt osata ja opetella kaikki itse erilaisten moottoreiden ja laitteiden korjauksesta rakentamiseen ja maan viljelemiseen. Itsenäisyyden kanssa kulkee käsikkäin työteliäisyys.
Augustson ei ole koskaan pitänyt lomaa. Hän sanoo, ettei kunnolla tunne koko käsitettä.
– Taisin lähennellä kahdenkymmenen ikää, kun ensimmäisen kerran edes kuulin sellaisen sanan kuin loma. Otan kaikki levot sitten siellä loppupäässä, hän hekottelee.
Augustson toteaa saaneensa halun ja kyvyn muiden auttamiseen äidinmaidossa. Augustsonin äidillä oli tapana auttaa kaikkia hädänalaisia.
Teksti: Janne Ora
Lue koko henkilöhaastattelu Demokraatin viikkolehdestä torstaina 5.10. ja katso myös alla oleva videohaastattelu.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.