– En näe mitään syytä, miksi puolue ei voisi vedota nuoriin ja opiskelijoihin. Meidän pitäisi puolueena vain enemmän pystyä puhuttelemaan kaupunkilaisia nuoria, Kymäläinen sanoo.

Kymäläisen mukaan sosialidemokraattien pitäisi olla ylpeästi sitä, mitä sosialidemokraatit ovat. Se tarkoittaa rohkeaa, omaa politiikkaa ja selkeitä kantoja, joiden takana seistään suorin selin. Tämä koskee myös koulutuspolitiikkaa, jonka kenttää vihreät nyt Kymäläisen mukaan dominoivat.

– Puolueessa halutaan herkästi puhua koulutuspolitiikasta kokonaisuutena, mutta pitäisi pystyä puhumaan siitä myös eritellysti: millaista on koulutuspolitiikka yliopistoissa, AMK:n kentällä ja toisella astella. Yliopistopuoli on jäänyt vähän paitsioon, siitä ei hirveästi puhuta, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessakin istuva Kymäläinen sanoo.

Kymäläinen havahtui yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen tavatessaan armeija-aikoinaan erilaisista yhteiskunnallisista taustoista tulevia ihmisiä. Kuntavaaleissa 2012 kokoomustaustaisen perheen vesa muutti oletettua äänestyskäyttäytymistään ja kirjoitti lipukkeeseen SDP:n ehdokkaan nimen. Aktiivisesti hän lähti mukaan, kun opiskelijajuhlissa Elisa Gebhard pyysi häntä ehdolle edustajistovaaleihin.

– Perhe suhtautui hyvin, he ovat tyytyväisiä siihen, että olen ylipäätään mukana. Meillä on kyllä nykyään värikkäämpää keskustelua, Kymäläinen kertoo.

Neljättä vuotta talous- ja sosiaalihistoriaa valtiotieteellisessä opiskeleva Kymäläinen tuntee SDP:n arvot omikseen. Niihin eivät hänen mielestään sovi lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. SDP:n myönteisestä kannasta saa Kymäläisen mukaan kuulla jatkuvasti moitteita.

– Koko vuoden jatkunut diskurssi lukukausimaksuista ymmärrettävästi pelottaa opiskelijoita. Maksuttoman koulutuksen puolustaminen on iso asia, josta myös SDP:ltä toivoisin kuulevani useammin, hän sanoo.

Kymäläisen mukaan opiskelijoiden toimeentulo – hallituksen leikkaukset opintotukeen ja lainapainotteisuus – puhuttaa myös paljon. Opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa.

– Harva väestöryhmä joutuu velkaantumaan pakolla, hän summaa.

Automaatiojäsenyys tapetilla

Opiskelijapolitiikassa juuri nyt puhuttava aihe on ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys. Keskustaopiskelijoiden liitto päätyi juuri ylimääräisessä liittokokouksessaan kannattamaan automaatiojäsenyyttä. Luopumista kannatetaan Kymäläisen mukaan muissa hallituspuolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä.

Kymäläisen mukaan automaatiojäsenyydestä luopuminen tietäisi isoja muutoksia suomalaiseen opiskelijakenttään, kun moni ylioppilaskunta joutuisi supistamaan toimintaansa rahoituspohjan muuttuessa.

Sonkin kanta automaatiojäsenyyteen on kirjattu liiton AMK-ohjelmaan myönteisenä, mutta Sonkin tavoiteohjelmassa automaatiojäsenyyteen ei oteta kantaa.

– Tämä on asia, johon Sonkin pitää miettiä uudelleen kantansa marraskuun liittokokouksessa. Tärkeintä on, että Sonkilla on selvä kanta asiaan – oli se sitten puolesta tai vastaan, Kymäläinen sanoo.

Mikko Kymäläisen haastattelu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa.