Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

”Sote-uudistuksen kohdalla on sanottu, että perustuslaki estää kaiken” – uusi tutkimus tyrmää väittämän

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Erityisratkaisuihin pohjautuva sote-malli ei välttämättä törmää perustuslakiin, Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro kertoo.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Lavapuro viittaa valtioneuvoston tänään julkistamaan tutkimukseen, jonka mukaan perustuslaki ei estä sitä, että kuntien tehtävistä säädetään keskenään eri lailla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti niitä reunaehtoja, joita perustuslaki tarjoaa kuntien tehtävien eriytymiselle. Lavapuron mukaan tutkimuksen keskeinen anti onkin juridisesti varma tieto siitä, että erillisratkaisut ovat periaatteessa perustuslain kannalta mahdollisia

Lavapuron mukaan kuntien tehtävien eriytyminen kytkeytyykin isosti sote-keskusteluihin.

– Sote-uudistuksen kohdalla on usein sanottu, että perustuslaki estää kaiken. Tällaista kuntien tehtävien eriytymistä se ei ainakaan estä, Lavapuro kertoo.

Lavapuron mukaan erillisratkaisut voisivat mahdollistaa muun muassa sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan paremmin turvata.

Esimerkkinä palveluiden turvaamisesta hän mainitsee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin pilkkomisen.

– Jos näyttää siltä, että Husin pilkkominen osiin johtaa erikoissairaanhoidon vaarantumiseen, pitää silloin pyrkiä toisen tyyppisiin ratkaisuihin, joissa tällaista ei tapahdu, Lavapuro kertoo STT:lle.

”Meillä on hyvinkin erilaisia kuntia.”

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan kuntien tehtävistä on Suomessa säädetty vakiintuneesti siten, että kaikilla kunnilla on ollut samanlaiset lakisääteiset velvoitteet, riippumatta kuntien koosta ja esimerkiksi väestöpohjasta.

Aikaisemman tutkimuksen mukaan tällainen kaavamaisuus on johtanut sekä alueellisiin ongelmiin kuntien lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa että vaihteluun kunnallisen itsehallinnon tosiasiallisessa merkityksessä.

Lavapuron mukaan nykyinen järjestelmä on johtanut myös alueellisiin eroihin sote-palveluiden todenmukaisessa saatavuudessa ja turvaamisessa.

Soten lisäksi tutkimuksen tiedoilla voi olla myös laajempaa merkitystä kuntien kehityksessä.

– Meillä on hyvinkin erilaisia kuntia ja voi olla, että jatkossa ryhdytään enemmänkin miettimään alueellisia erillisvaihtoehtoja, Lavapuro sanoo.

Näissä vaihtoehdoissa voitaisiin ottaa paremmin huomioon nimenomaan alueelliset olosuhteet. Lavapuron mukaan tähän asti on ajateltu, että esimerkiksi jokin Itä-Suomen kunta on periaatteessa samassa asemassa kuin Etelä-Suomen kaupungit.

Lähtökohtaisesti tällaiselle ajattelulle ei ole enää samanlaista tarvetta, professori arvioi.

Hänen mukaansa jatkossa pyritään ottamaan paremmin huomioon se, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla edellytetään sotenkin osalta aivan oman tyyppistään ratkaisua, kun otetaan huomioon esimerkiksi väestöpohjan koko.

Eriävienkin kuntien pitää vastata perustuslakia.

Vaikka kuntien lakisääteiset velvoitteet eriäisivät toisistaan, pitää niiden silti vastata vaatimuksia, joita perustuslaki asettaa itsehallintoalueille. Perusoikeuksien toteutuminen on kuntien tehtäviä eriytettäessäkin turvattava lailla.

Muun muassa ihmisten erilaiselle kohtelulle on osoitettava perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet.

Samalla on myös otettava huomioon esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutuminen, jos järjestelyn seurauksena alueen suomen- tai ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada sote-palveluja omalla kielellään jäävät heikommiksi kuin jossain vaihtoehtoisessa aluejakomallissa, tiedotteessa linjataan.

Eriytyminen ei myöskään saa olla kunnallisen ja muun alueellisen itsehallinnon vähimmäisvaatimusten vastaista.

Jos lainsäädäntöhankkeen vaikutusarvioinneissa ilmeneekin yhtäkkiä, ettei ratkaisulla pystytä turvaamaan vaikkapa sosiaalisten oikeuksien toteutumista tai nämä oikeudet heikkenevät, on tällöin vaikea nähdä, miksi alueellisesti erilainen kohtelu olisi perustuslain näkökulmasta hyväksyttävää.

Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

STT–Arttu Mäkelä

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
25.6.2020
Tapaus Mäenpää: Puheet on nyt pidetty, on aika painaa nappia – historia kyllä muistaa, kuinka kansanedustajat perjantaina äänestävät
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE