Kiljusen mukaan hallituksen sote-esitys perustuu markkinaehtoisuuteen, pakkoyhtiöittämiseen ja valinnanvapauteen. Tällainen kokonaisuus onnistu ilman toimivaa ICT-järjestelmää. ICT tarkoittaa tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja.

– ICT-järjestelmien kohdalla moni asia on täysin auki, Kiljunen kommentoi Demokraatille hallituksen sote-esitystä.

– Eri asiantuntijat ovat todenneet, että koko maata kattava, toimiva ICT-järjestelmä ei tule teknisesti onnistumaan hallituksen asettamassa aikataulussa.

– Tämän lisäksi Kelalle on kohdistettu tehtäviä, jotka edellyttävät uusia ICT-järjestelmiä, joita ei ole edes vielä aloitettu.

Kiljusen mukaan nyt on iso kysymys, miten hallitus aikoo hoitaa sairaanhoitopiirien ja kuntien ICT-järjestelmien siirron valtiolle. Onko valtiolle tulossa yksi palvelukeskus, johon nämä kootaan.

– Onko hallitus varautunut kevään riihessä ICT-järjestelmien rahoittamiseen?, Kiljunen kysyy.

Puoliväliriihi on huhtikuussa.

Hänen mukaansa ICT-järjestelmien arvioitu kustannus on 1,5 miljardista kahteen miljardiin vuonna 2018.

– Onko mahdollista, että tämän seurauksena koko sote-hanke kaatuu.

Anneli Kiljunen nosti asian tänään esiin myös eduskunnan täysistunnossa, jossa keskusteltiin maakuntalaista ja sote-järjestämislaista.

– Miten on varauduttu siihen, että ICT-järjestelmä toimii, jos tulee 2018 syksyllä ongelmia, miten kokonaisuus toteutetaan ja miten tarvittava tiedonsiirto eri yhtiöiden välillä toteutetaan? Miten käy sote-uudistuksen? Kiljunen muotoili.

Perhe ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi, että “meillä on sinä päivänä sote ja valinnanvapaus, kun tieto kulkee”.

Hän tarkensi vastaustaan antaen ymmärtää, että jos ICT ei ole kunnossa tietyillä alueilla, niillä alueilla viivästystä voi tapahtua. Rehula lupasi kuitenkin asiaan huhtikuussa ratkaisuja.