Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Päätoimittajalta

Stockmannin reaktio Tiernapojat-kohuun veti ainakin minut vakavaksi – ihonvärin nostaminen sanoman ytimeen kielii aikuisten pikkumaisuudesta

Lapsuuteni joulunaika oli täynnä draamaa. Ensin harjoiteltiin joulukuvaelmaa, jossa minulle usein lankesi paimenen rooli. Rooliasusteena oli äidin kylpytakki ja tyynynpäällisestä tehty huivi, joka kutitti joka joulu. Kun enkelit ilmoittivat suuren ilosanoman, tuli minun repliikkini vuoro. Sydän pamppaili kiivaasti, kun sain viimein sanottua:” Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan Jeesus- lasta.”

Toinen joulun draama, joka jätti vahvan muistijäljen, oli Tiernapoikakuvaelma. Jännittävintä oli nähdä oma isä Murjaanien kuninkaan roolissa. Äidin vaatekaappia oli jälleen pengottu, sillä isän roolivaatteeseen kuului mustat nailonsukkahousut, jotka oli kiskottu naaman peitteeksi markkeeraamaan tummaa ihonväriä.

Miekkailukohtaus eteni vuodesta toiseen samaa kaavaa pitkin: Kiivaan taistelun jälkeen Herodes löi miekan Murjaanin kädestä ja kamppailun voittajasta ei ollut epäselvyyttä; Herodes murskasi Murjaanien kuninkaan joka ikinen joulu.

Stockmann päätti kylvää joulumieltä tekemällä Tiernapoikavideon.

Tiernapoikakuvaelma rantautui Suomeen Keski-Euroopasta 1880-luvulla. Oulun seudulla traditiosta tuli niin suosittu, että kilpailevien ryhmien piti hankkia esityslupa poliisilta. Kaupunki jaettiin eri ryhmien kesken vyöhykkeisiin, jotta vältyttäisiin tappeluilta. Runsainta tiernapoikainnostus oli 1960-luvulla, jolloin myös muuan Matti Ahdekin oli ryhmineen aktiivisesti liikkeellä.

Tänä jouluna tavaratalo Stockmann päätti kylvää joulumieltä tekemällä Tiernapoikavideon. Sen saama palaute yllätti kuitenkin tavaratalon viestinnän. Muutamissa kommenteissa video ymmärrettiin tukevan ”sortavia rakenteita”, koska vaaleaihoinen ihminen oli maskeerattu tummaihoiseksi. Lisäksi Murjaanin kuninkaan kokema nöyryytys miekkailukisassa oli muutamalle palautteen antajalle liikaa.

Mainettaan varjeleva tavaratalojätti reagoi palautteeseen välittömästi ja poisti videon sivuiltaan. Asiaa viestintä kommentoi siten, että ”harkintakyky petti”.

Lisää aiheesta

Stockmannin reaktio veti ainakin minut vakavaksi. Jos suomalaisen joulun keskeinen draama koetaan yksinomaan ”sortavia rakenteita” suosivaksi, ollaan aika heikoilla jäillä.

Se, että tiernapoikanäytelmässä on mustaihoinen kuningas, kertoo vain siitä, että koko siihen asti tunnettu maailma tuli kumartamaan Jeesus-lasta Beetlehemiin.

Tiernapoikadraamassa näytelmän pahis ei kuitenkaan ole Murjaanien kuningas, vaan Herodes, joka verenhimoissaan haluaa ”tappaa ja virtaan heittää” kaikki pienet poikalapset, jotta Jeesus-lapsi saataisiin hengiltä. Murjaani on koko draamassa kovin sivuosassa. Ihonvärin nostaminen sanoman ytimeen kielii enemmän aikuisten pikkumaisuudesta kuin todellisesta draamantajusta.

Maailma on täynnä arkkitarinoita ja draamoja, joita on tänä päivänä vaikea arvioida tai selittää. Se, että tiernapoikanäytelmässä on mustaihoinen kuningas, kertoo vain siitä, että koko siihen asti tunnettu maailma tuli kumartamaan Jeesus-lasta Beetlehemiin. Se, että Murjaani häviää kertomuksessa Herodekselle miekkailussa, voidaan toki tulkita valkoisen rodun ylivallaksi, mutta meneeköhän tulkinta tässä kohtaa liian pitkälle.

Olen itse ollut edistämässä Oulun seudulla tiernapoikaperinnettä, ja monet tummaihoiset pojat ylpeydellä haluavat näytellä Murjaanien kuninkaan osan. Monet tummaihoiset kokevat, että on hienoa, että suomalaisessa jouluperinteessäkin on tilaa myös toisten kulttuurien edustajille. Hekin ovat osa suomalaista joulua.

Muutaman päivän kuluttua on loppiainen ja päättyy joulunaika. Juuri loppiaiseen liittyy kertomus Itämaan tietäjistä ja tiernapojista. Loppiaisen viesti sopii hienosti monikulttuuriseen Suomeen ja maailmaan; eri uskonnoista ja roduista huolimatta elämme samaan taivaan alla. Meillä on yhteinen päämäärä – maailman rauha.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE