Ukraina on vaatinut painokkaasti tukijoiltaan lupaa käyttää saamaansa länsimaista pitkän kantaman aseistusta iskuihin Venäjälle. Osa Nato-maista on tähän myöntyväisiä, mutta osa suhtautuu nihkeämmin, mukaan lukien Ukrainan tärkein tukija Yhdysvallat.

-  Viime viikkoina ja kuukausina pääosa raskaista taisteluista on itse asiassa käyty Venäjän ja Ukrainan välisen rajan tuntumassa, Stoltenberg sanoi avauspuheenvuorossaan torstaina Prahassa.

-  Siksi uskon, että on tullut aika harkita uudelleen joitakin näistä rajoituksista, jotta ukrainalaiset voivat puolustaa itseään kunnolla.

Stoltenbergin mukaan edistystä on odotettavissa myös suunnitelmassa, jonka mukaan Nato ottaisi Yhdysvalloilta roolin Ukrainalle annettavan aseavun koordinoijana.

Suomea Prahassa edustaa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

ESIMERKIKSI Britannia ja Hollanti ovat olleet sitä mieltä, että Ukrainalla on oikeus iskeä sotilaskohteisiin Venäjällä. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi tällä viikolla, että Ukrainan pitäisi saada “neutralisoida” tukikohtia, joita Venäjä käyttää iskujen tekemiseen Ukrainalle.

Torstaina Norjan ulkoministeri Espen Barth Eide sanoi puolestaan, ettei Ukrainan pitäisi joutua taistelemaan “toinen käsi sidottuna selän taakse”.

Yhdysvallat ja Saksa vastustavat kuitenkin yhä Venäjälle tehtäviä iskuja, joiden ne pelkäävät vievän länttä kohti suoraa konfliktia Venäjän kanssa. Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi tällä viikolla, että Ukrainan pitäisi toimia lain puitteissa. Myös Valkoinen talo vahvisti Yhdysvaltain kannan olevan muuttumaton, tosin ulkoministeri Antony Blinken vihjasi muutoksen olevan mahdollinen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on varoittanut vakavista seurauksista, jos länsi näyttää Ukrainalle vihreää valoa iskuille Venäjälle.