Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan KKO:n ratkaisulla ei ole vaikutuksia paikalliseen sopimiseen, vaikka julkisissa tulkinnoissa näin on osin arvioitu.

Järjestö perustaa arvionsa siihen, että luottamusmies edustaa kaikkia työehtosopimuksen soveltamispiiriin työsopimuslain 4. pykälän perusteella kuuluvia työntekijöitä ainakin työehtosopimusta koskevissa asioissa.

– Tässä riidassa ei ollut kyse työehtosopimusta koskevasta asiasta, eli tulkintaa ei voi tältä osin laajentaa. KKO:n ratkaisusta ei voi myöskään tehdä laajentavia tulkintoja paikalliseen sopimiseen, johtaja Katarina Murto (kuvassa) perustelee.

– Se asettaisi järjestäytyneet ja järjestäytymättömät yritykset eriarvoiseen asemaan. Myös työntekijöiden näkökulmasta paikallisen sopimisen osapuolet ovat järjestäytyneessä työnantajakentässä tällä hetkellä samat riippumatta siitä, ovatko työntekijät järjestäytyneet vai eivät, Murto huomauttaa.

Luottamusmiespakkoa ei hänen mukaansa ole – varsinkin kun paikallinen sopimus on mahdollista tehdä jo nyt henkilöstön, henkilöstöryhmän tai yksittäisen työntekijänkin kanssa monissa asioissa.

Murto korostaa, että työehtosopimuksiin perustuva oikeus paikalliseen sopimiseen ei ole mikään automaatti.

– Ensisijaisia ovat työehtosopimuksen määräykset. Paikallinen sopiminen perustuu työantaja- ja työntekijäliittojen yhdessä sopimaan mahdollisuuteen poiketa työehtosopimuksen määräyksistä.

Työehtosopimusosapuolilla on oikeus sopia asioista, joista voidaan työehtosopimuksen mukaan poiketa paikallisesti ja osapuolista, jotka ovat oikeutettuja sopimaan paikallisesti.

– Korkeimman oikeiden ratkaisun perusteella laajentavaa tulkintaa ei voi tehdä, sillä ratkaisussa ei ollut kyse työehtosopimuksiin pohjautuvista paikallisen sopimisen osapuolista.

Murto huomauttaa, että paikallisen sopimisen pitäisi olla myönteinen asia työpaikan ja henkilöstön kannalta. STTK arvioi, että paikallinen sopiminen nousee esiin useissa neuvottelupöydissä syksyllä alkavalla liittokierroksella ja tulevaisuudessa yleensä.

– Mitä enemmän siitä puhutaan pakkona tai nostetaan harhaanjohtavasti esiin luottamusmiespakkoa, sitä vaikeammaksi käy luottamuksen rakentaminen ja usko tasavertaiseen sopimiseen työpaikoilla. Tällöin sopimisen edellytykset jäävät lähtötelineisiin, Katarina Murto painottaa.