Stubb kommentoi muun muassa ulkopoliittista edustamista ja presidentin valtaoikeuksia koskevia kysymyksiä politiikan toimittajien tapaamisessa Presidentinlinnassa torstaina.

Stubb tähdensi, ettei perustuslain kirjaus, jossa tasavallan presidentin todetaan johtavan Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, ole presidentille mielipide.

– Se on demokratian ja toimivallan peruskivi, jota kunnioitetaan joka päivä, presidentti jatkoi.

– Uskallan väittää, että yhteistoiminta on ainakin viimeisen 11 kuukauden aikana ollut saumatonta, kuten pitääkin. Se on ehkä jopa mennyt vähän liian hyvin, mutta ehkä se on osoitus siitä, että perustuslaki toimii.

Suomen ulkopolitiikankin tulee olla Stubbin mukaan saumatonta.

– Jos minusta ja perustuslaista on kiinni, niin se on sitä myös tulevaisuudessa.

KUN Stubbilta kysyttiin kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta värisuorasta, presidentti halusi heti kärkeen muistuttaa, ettei tasavallan presidentti ole minkään puolueen jäsen.

Ennen jäsenkirjasta luopumistaan Stubb teki poliittista uraansa kokoomuksessa, jota edustavat valtioneuvostossa pääministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra on kokoomuslainen, joten värisuorapuheilla voi ajatella olevan katetta.

Stubb vakuutti pitäneensä yhteistyön saumattomuutta ulko- ja turvallisuuspoliittisena ohjenuoranaan aina.

– Riippumatta siitä kuka on pääministeri, tasavallan presidentin pitää tulla toimeen sen henkilön kanssa. Voin myös ihan henkilökohtaisesti sanoa, että oman kokemukseni mukaan pääministerin tehtävä on niin vaikea, että siihen ei tarvita tasavallan presidenttiä päällepäsmäröimään.

Stubb kertoi todenneensa valtioneuvostolle, että hän pyrkii olemaan vaikeuttamatta hallituksen toimintaa nykyisessä haastavassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

JULKISUUDESSA on virinnyt keskustelua myös presidentin edustuksesta Nato-huippukokouksissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on ajateltu tuovan budjettivaltaan liittyviä kysymyksiä myös Naton huippukokouksiin, jolloin kokouksiin tarvittaisiin paikalle eduskunnan luottamuksen varassa toimivaa pääministeriä.

Stubb kuittasi budjettivallan kuuluvan yksiselitteisesti eduskunnalle. Varsinaista Nato-edustusta hän ei suoraan kommentoinut.

– Pitää kuitenkin muistaa, että Nato toisin kuin Euroopan unioni on kansainvälinen järjestö samalla tavalla kuin YK:kin. Silloin, kun YK:ssa päätetään vaikkapa kehitysavun prosenttiluvusta, päätöksen tekee valtioneuvoston esityksestä eduskunta ja delegaation johtaja presidentti seuraa sitä. Ja sama pätee tietysti myös Natoon.

Keskustelussa ei Stubbin mukaan ole aina ymmärretty Nato-kokousten toimintatapaa. Kun EU:n päämieskokouksissa päätökset tehdään paikan päällä “siltä istumalta”, Nato-kokouksissa päätökset on paitsi valmisteltu myös käytännössä tehty etukäteen.

STUBBILTA kysyttiin, olisiko pääministerin tai pääministerin sijaisen pitänyt osallistua Naton Helsingissä järjestettyyn Itämeren maiden huippukokoukseen. Orpo vieraili samaan aikaan Arabiemiraateissa.

– Valtioneuvosto voi ihan itse päättää. Itse ehdotin, totta kai Suomen ulkopolitiikan johtajana, että yhteistoiminnassa olisi hyvä jos pääministeri olisi paikalla.

Valtioneuvosto ratkaisi Stubbin mukaan itse edustuksen kokouksessaan.

– Presidentillä ei näissä kysymyksissä hirveästi ole sanottavaa.

Demokraatti kysyi Stubbin kantaa presidentti Sauli Niinistön näkemykseen, jossa Niinistö vaikutti olevan pahoillaan monien eurooppalaisten johtajien linjauksesta olla puhumatta Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

– Sitten kun liittokansleri Scholz teki sen, häntä kritisoitiin voimakkaasti. Mutta entä nyt? Trump aikoo puhua Putinin kanssa, Niinistö huomautti hiljattain ajatuspaja Chatham Housen keskustelussa Lontoossa.

Hän lisäsi, että Euroopan pitäisi olla mukana Trumpin ja Putinin mahdollisissa tulevissa Ukrainaa koskevissa keskusteluissa.

– Tavallaan meidän on pakko sanoa jotain muuta, mitä sanoimme pari kuukautta sitten, että kukaan ei puhu. He puhuvat ja meidän pitäisi olla mukana, Niinistö jatkoi.

STUBB ei ottanut suoraan kantaa Niinistön sanomisiin.

– Jos me määrittelemme tämän sodan kolmivuotiseksi, minun on henkilökohtaisesti hirveän vaikeata ottaa kantaa kahteen ensimmäiseen vuoteen. Varmasti silloinen tasavallan presidentti, jos olisi halunnut, olisi voinut soittaa presidentti Putinille mutta hän teki ymmärrettävästi sen päätöksen, että ei niin tehnyt ja olisin tehnyt itse ihan samoin, Stubb totesi.

Presidentinvaalikampanjansa aikana Stubb sanoi, ettei hän ottaisi vastaan Putinilta myöskään puhelua. Näkemys tuntuu kysyttäessä olevan edelleen voimassa.

– Ilman keskustelua, yhteistoimintaa, yhteistyötä liittolaisten kanssa, en näe tarkoituksenmukaisena, että Suomen presidentti ohi liittolaisten toiminnan soittaa Venäjän presidentille.

Pallo Ukrainan rauhanpyrkimysten edistämisessä on Stubbin mukaan Yhdysvaltain presidentillä. Kun Stubbilta kysyttiin, miten Putin saadaan neuvottelupöytään, hän vetosi Trumpiin.

– Oikeastaan juuri sillä tavalla, jolla Donald Trump tällä hetkellä toimii. Hän esittää aivan selkeän ukaasin siitä, miten pitää toimia. Hän osoittaa sormella Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja pakottaa hänet rauhanneuvotteluihin.

LÄNNESSÄ on Stubbin mukaan keskitytty pohtimaan liikaa miten Putin taivuteltaisiin neuvotteluihin.

– Kääntäisin sen toisin päin ja sanoisin, että miten voimme pakottaa Vladimir Putinin neuvotteluihin. Täytyy muistaa, että se on hän ja Venäjän federaatio, joka on rikkonut kansainvälistä oikeutta.

Ukrainan sota on ajanut Venäjän talouden huonoon jamaan. Sotataloudessa on Stubbin mukaan lopulta myös rauhan avain.

– Jossain vaiheessa, taloustilanteen näkökulmasta Putin joutuu pakotetuksi näihin rauhanneuvotteluihin. Siinä vaiheessa, kun lyödään kovasti lisää pakotteita, kuten Yhdysvallat on tehnyt ja myös Eurooppa on tehnyt, niin talouden suunta on se, joka tulee määrittelemään Putinin toiminnan. Valitettavasti ihmishengillä ei näytä olevan Putinille minkäännäköistä merkitystä.

EUROOPAN unionin suhteita presidentti Trumpin hallintoon hiertää muun muassa akuutti Grönlannin kysymys ja siihen epäsuorasti liittyvä Yhdysvaltain tuontitullien uhka.

– Meidän pitää ajaa tässä, ei kaksilla rattailla vaan kaksilla raiteilla. Joka käytännössä tarkoittaa sitä, että yhtäältä vaalimme kahdenvälistä suhdetta Yhdysvaltoihin, koska meidän asema tässä on hyvin vahva geopoliittisesti, taloudellisesti ja, myös uskallan väittää, arvopohjaisesti. Toinen raide on Euroopan unioni. Pitää muistaa, että EU:lla on yksinomainen toimivalta kauppapolitiikassa, tulleissa, rahapolitiikassa ja kilpailupolitiikassa. Se on yhtenäinen oikeushenkilö ja toimija suhteessa Yhdysvaltoihin.

Stubb painotti EU:n yhtenäisyyden tärkeyttä suhteessa Yhdysvaltoihin.

– Tässä tietty arvopohjainen realismi toimii. Eli olkaamme rehellisiä omille arvoillemme, mutta tietyissä asioissa joudutaan myös vetämään kotiinpäin.