Presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti virallisesti F-16AM/BM Fighting Falcon -hävittäjien saapumisesta elokuun 4. päivänä Kiovan lähellä olevassa lentotukikohdassa. Yli lensi kaksi hävittäjää ja taustalla seisoi toiset kaksi. Ukrainassa oli kuitenkin bongattu yhdysvaltalaisvalmisteisten F-16 -koneiden lentoja jo heinäkuussa.

Paljonko Ukrainalla F-16 -hävittäjiä on ja missä ne ovat, pyritään pitämään visusti salassa.

Vahvistamattomien tietojen mukaan elokuun alussa oli käytössä kahdeksan hävittäjää: neljä entistä Hollannin ja neljä Tanskan ilmavoimien konetta. Yhdysvalloista oli lisäksi saatu pari lentokäytöstä poistettua konetta varaosiksi ja valemaaleiksi. Juuri ne oli asetettu Zelenskyin taakse.

– Luovutusvalmiita koneita on ilmeisesti Romaniassa odottamassa enemmän kuin Ukraina voi ottaa vastaan. Lentäjiä ei ole saatu koulutettua tarpeeksi nopeasti, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Tomi Lyytinen.

Ensimmäinen F-16 tuhoutui tuona yönä, Ukrainan ilmavoimien mukaan ammuttuaan alas kolme risteilyohjusta ja yhden droonin. Ohjaaja, kokenut MiG-29-pilotti Oleksiy Mes sai surmansa.

Ei tiedetä varmuudella, mitä tapahtui. Osuiko koneeseen oman ilmatorjunnan ohjus, tekikö lentäjä hänelle uudella koneella ohjausvirheen vai törmäsikö kone tuhoutuneen risteilyohjuksen palasiin?

Joka tapauksessa Ukrainan ilmavoimien komentaja erotettiin samalla viikolla.
Sen jälkeen Ukrainan F-16 -hävittäjien käyttämisestä on kuulunut aika vähän.

Lokakuun alkupuolella Venäjältä levisi väite, että F-16 olisi ampunut alas venäläisen Suhoi Su-34 -hävittäjäpommittajan rintaman lähellä. Todennäköisesti Suhoin pudotti kuitenkin ilmatorjuntaohjus.

– Kun ensimmäinen ilmavoitto saadaan, ukrainalaiset tulevat varmasti vankkojen todisteiden kanssa julkisuuteen, sanoo Lyytinen.

HILJAISUUS F-16 -hävittäjien ympärillä johtunee siitä, että Ukraina harjoittaa lentäjiä ja maahenkilökuntaa uusiin koneisiin ja taistelutaktiikoihin sekä siitä, että koneita varjellaan Venäjän iskuilta kunnes niitä saadaan enemmän käyttöön.

Britanniassa koulutetaan paraikaa ukrainalaislentäjiä länsikalustoon.

Koneen pelote- tai imagoarvo on silti suuri. Venäjällä on luvattu 15 miljoonan ruplan (runsaat 140 000 euron) palkkio sille, joka pudottaa ensimmäisen F-16:n.

Venäjä on iskenyt kesästä asti Iskander -ohjuksilla ja drooneilla Ukrainan lentotukikohtiin rintaman lähialueilla. Useita Ukrainan MiG- ja Suhoi-hävittäjiä on tuhoutunut ja vaurioitunut. Samoille kentille joutuvat myös F-16:t tukeutumaan, kun niitä aletaan käyttää rintaman suunnalla.

Osa kentille tuhotuista vanhoista koneista on ehkä ollut maaleiksi tyrkylle asetettuja romuja. Ukraina on saamassa myös lisää lentokelvottomia F-16 -koneita, jotka päätynevät valemaaleiksi. Ilmatäytteisiäkin F-16 -valemaaleja on tiettävästi hankittu.

TARVE F-16 -hävittäjille on suuri. Ukrainan ilmavoimat on Tomi Lyytisen mukaan menettänyt jopa 75 prosenttia vanhasta neuvostoperäisestä konekannastaan. MiGit ja Suhoit vähenevät yhä, alas ammuttuina, kentille tuhottuina tai kuluttavasta sotakäytöstä rikkoutuneina.

Ukrainalle on luvattu eri puolilta maailmaa kaikkiaan noin 80 käytettyä F-16 -hävittäjää ja joitakin ranskalaisia Mirage 2000 -hävittäjiä.

– Arvioidaan, että he saavat kevääseen mennessä noin 20 F-16:a operatiiviseen käyttöön. Menee ensi vuoden lopulle, ennen kuin ollaan lähelläkään 80 koneessa, sanoo Lyytinen.

Operatiivinen käyttö tarkoittaa taistelutoimiin valmista. Lyytisen mukaan vähintään tuo 20 länsihävittäjää tarvitaan, ennen kuin Ukraina voi alkaa edes
paikallisesti kääntää ilmasodan suuntaa. Eli lamauttaa F-16 -hävittäjillä Venäjän ilmatorjuntaa ja sen jälkeen haastaa ilmassa partioivia Venäjän hävittäjiä.

VENÄJÄ KÄY ilmasotaa ohjuksilla, lennokeilla ja neuvostoaikaisilla pommeilla. Viimemainittuja on muutettu järeiksi liitopommeiksi, joita Su-24 ja Su-34 -koneet pudottavat Ukrainan joukkojen niskaan noin 50 kilometrin päästä rintamalta. Ukrainan ilmatorjunta ei sinne yllä.

Vanhoja pommeja on Venäjällä paljon, ja niitä jytisee ukrainalaisten asemiin noin sata päivässä. Yhä kauaskantoisempia ja tuhovoimaisempia versioita niistä on tulossa käyttöön.

F-16 -koneiden Amraam-ohjuksilla voisi pommittajia periaatteessa torjua, mutta toistaiseksi koneiden määrä ja lentäjien osaaminen eivät riitä sellaisiin ilmataisteluihin.

Everstiluutnantti Lyytinen uskoo, että Venäjä jatkaa lähikuukaudet samalla kaavalla: ohjuksia energiaverkkoa ja liitopommeja rintamajoukkoja vastaan.

Jollei se sitten päätä yrittää ratkaisua isolla maahyökkäyksellä, jolloin lentokoneitakin pantaisiin peliin nykyistä enemmän.

– Venäjä ei ole käyttänyt ilmavoimiensa koko potentiaalia. Nyt sillä olisi tavallaan etsikkoaika, ennen kuin Ukraina saa ilmapuolustuksensa länsimaiselle tasolle.

TULEVAT Ukrainan ilmasotakyvyt riippuvat muun muassa Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Saako maa lisää ilmatorjuntaohjuksia, joita tarvittaisiin esimerkiksi suojaamaan lentotukikohtia. Tai saako se lisää pitkän matkan risteilyohjuksia ja luvan käyttää niitä sotilaskohteisiin Venäjällä.

Toistaiseksi Ukraina tekee vähenevillä itäkoneillaan riskialttiita rynnäkkölentoja maavoimien avuksi. Pitkän matkan drooneilla Ukraina on tehnyt iskuja Venäjän selustaan Kuolan niemimaalle asti.

Ammus- ja pommivarastoja on lentänyt näyttävästi ilmaan, mutta lentotukikohdissa venäläisten koneille aiheutetut tuhot eivät ilmeisesti ole olleet kovin suuria.

Ukraina on kokeillut videolinkin avulla maaliin ohjattavia FPV-drooneja myös ilmapuolustukseen.
Niillä kerrotaan tuhotun toistakymmentä Venäjän tiedustelulennokkia ja itsemurhalennokkia.

Rintamalla räjähteellä lastattuja drooneja on ajettu päin Venäjän helikoptereita. Tuloksista ei ole varmaa tietoa.