Politiikka
22.10.2016 21:01 ・ Päivitetty: 22.10.2016 13:58
Suomalaisaseet käyvät kaupaksi Lähi-idässä ja Afrikassa – rauhanjärjestöt huolestuneita
Suomi vei viime vuonna aseita ja sotatuotteita noin 99 miljoonan euron edestä, selviää SaferGloben vuotuisesta Suomen asevalvontaraportista. Tämä on noin kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. SaferGlobe on riippumaton rauhaan ja turvallisuuteen keskittynyt ajatushautomo.
Vuodesta 2002 alkavan tilastoinnin aikana viime vuosi oli myös ensimmäinen, jolloin EU ei ollut Suomen aseviennin merkittävin kohdealue. Vuonna 2011 Suomen sotatarvikeviennistä suuntautui EU-maihin hieman vajaa puolet, mutta tuolloinkaan minkään muun alueen osuus ei ollut tätä suurempi.
Toissavuonna toteutunut asevienti oli noin 223 miljoonaa euroa, ja vientilupia myönnettiin 230 miljoonaan edestä.
SaferGloben mukaan lukuja selittää esimerkiksi merkittävät panssariajoneuvokaupat Ruotsiin. Vuosina 2013 ja 2014 panssariajoneuvoja vietiin Ruotsiin yli sadalla miljoonalla eurolla.
Viime vuonna Suomen sotateollisuuden myydyimmät tuotteet olivat panssariajoneuvoja ja kranaatinheittimiä. Lisäksi Suomesta vietiin muun muassa suojavarusteita.
Suomi ei voi olla varma, kenelle aseet lopulta päätyvät.
Merkittävimmäksi vientialueeksi nousi Lähi-itä. Toista sijaa piti Saharan eteläpuolinen Afrikka Etelä-Afrikkaan myytyjen panssariajoneuvojen vuoksi.
Lisää aiheesta
Etelä-Afrikkaan vietiin Patrian valmistamia AMV-ajoneuvoja ja ajoneuvojen osia sekä tulenjohtovälineistöä ja tarkkuuskivääreitä. Suomalaisaseita myytiin Etelä-Afrikkaan noin 30 miljoonalla.
Saudi-Arabiaan suomalaisaseita vietiin vajaan 29 miljoonan euron edestä. Saudit ostivat muun muassa Patrian kranaatinheittimiä.
SaferGlobe arvelee, että Euroopan ulkopuolisten markkinoiden merkitys suomalaiselle puolustusteollisuudelle korostuu. Sen mukaan varustelumenojen lisäys sekä Lähi-idässä ja Aasiassa että Euroopassa voi tulevina vuosina kasvattaa suomalaisten sotatuotteiden kysyntää useilla eri markkina-alueilla.
Sotatavaraa vietiin muutamien miljoonien eurojen edestä myös muun muassa Puolaan, Norjaan, Turkkiin ja Ruotsiin.
Rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea ovat huolissaan Suomen aseviennistä, joka kohdistuu aiempaa enemmän Euroopan unionin ulkopuolelle, erityisesti Lähi-itään. Järjestöt vaativat, että Suomi lopettaa asekaupan ihmisoikeuksia rikkovien ja sotaa käyvien maiden kanssa.
Sadankomitean pääsihteerin Anni Lahtisen mukaan Suomen asevienti Saudi-Arabiaan, Arabiemiraatteihin ja muualle Lähi-itään on ongelmallista esimerkiksi sen vuoksi, että Saudi-Arabian johtama liittouma sotii Jemenissä, eikä sotaa käyvään maahan pitäisi viedä aseita.
Toisena argumenttina Lahtinen toteaa, että Lähi-itä on erittäin konfliktiherkkä alue jossa on nytkin meneillään useita aseellisia konflikteja.
– Alueelle vietävät aseet ylläpitävät tilannetta eikä Suomi voi olla varma, kenelle aseet lopulta päätyvät, hän kertoo tiedotteessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.