Kotimaa
9.3.2020 05:14 ・ Päivitetty: 9.3.2020 05:14
Suomen erikoisuus lääkevarastointi turvaa – koronavirus tuskin tuo katkoksia lääkkeiden saatavuuteen
Lääkkeiden saatavuuteen Suomessa ei ole odotettavissa oleellisia katkoksia tai viivästyksiä, vaikka koronaviruksen tartunnat yleistyisivät epidemiaksi myös täällä. Näin arvioivat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen ja yksikönjohtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Jos koronaviruksen saaneet potilaat tarvisivat hoitoa johonkin koronaviruksen komplikaatioon, lääkkeet ovat pääosin antibiootteja. Koronavirukseen ei ole toistaiseksi omia hoitoja tai rokotetta, joten hoitona voisi olla bakteerin aiheuttamien liitännäistautien, kuten keuhkokuumeen, hoitaminen antibiooteilla, Kumpulainen sanoo.
Hänen mukaansa Suomella on asiaan liittyen eräs etu jotakuinkin kaikkiin muihin maihin verrattuna.
– Suomessa on laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Keskeiset antibiootit ovat velvoitevarastoitavia.
Fimean Pelkosen mukaan velvoitevarastointi merkitsee sitä, että kriittisten lääkkeiden maahantuojilla on niistä 3–10 kuukauden ylimääräinen varasto normaalin kauppavaraston lisäksi.
– Siinä Suomella on puskuri, josta saadaan nopeasti käyttöön lääkkeitä ongelmatilanteessa, jos potilaita uhkaa jäädä vaille lääkettä.
Vaikka laki lääkkeiden varastointivelvoitteesta on Suomelle ehdottomasti kansallinen etu, se vaatii Pelkosen ja Kumpulaisen mukaan päivittämistä.
Lisää aiheesta
– Kun lääkehoito muuttuu, on syytä tarkistaa se, mitä lääkeaineita varastoinnin velvoite koskee. Poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunta esitti sekin omassa työssään alkuvuodesta, että lääkkeiden velvoitevarastoinnin laki käydään läpi, Pelkonen kertoo.
Kumpulaisen mukaan velvoitevarastoinnin päivittämiseksi tulee painetta myös lääkkeiden maahantuojilta. Kovin suuri yllätys ei ole, että kaikki maahantuojat eivät pidä heiltä lisävarastointia vaativasta järjestelmästä, jota voi pitää suomalaisena erikoisuutena.
Valtaosa lääkeaineiden valmistuksesta on keskittynyt Kiinaan.
Henkeä uhkaavien sairauksien hoidon ylimääräinen lääkevarasto ei valitettavasti merkitse sitä, että lääkkeiden saatavuudessa ei olisi törmätty hiljattain pulmiin Suomessakin.
– EU-tasolla keskustellaan aika aktiivisesti lääkkeiden saatavuusongelmista, Kumpulainen myöntää.
Kansainvälisillä lääkemarkkinoilla on käynyt niin, että valtaosa lääkeaineiden valmistuksesta on keskittynyt Kiinaan. Tämän voi katsoa lisänneen lääketuotannon alttiutta tuotantohäiriöille.
– Jos Kiinassa valmistetuissa lääkeaineissa on ollut esimerkiksi epäpuhtauksia, lopputuloksena on vedetty pois markkinoilta paitsi alkuperäinen lääke usein myös sen rinnakkaislääkkeet, koska kaikissa on käytetty samassa tehtaassa valmistettua lääkeaine-erää, Kumpulainen kertoo esimerkin.
Vaikka järjestelmä on siis osin haavoittuva, voi kaksikon mielestä kysyä, miten realistista on spekuloida lääkeaineiden tuotannon palauttamisesta Kiinasta takaisin Eurooppaan.
– Se on pitkälti hintaan ja tuotantokustannuksiin liittyvä kysymys, Pelkonen arvioi.
Kumpulainen toteaa hänkin, että Kiina on ollut alalla kustannuksiltaan hyvin edullinen.
Kiinan keskeinen rooli lääketuotannossa on kirvoittanut joillakin tahoilla huolta siitä, voisiko maa halutessaan painostaa tai jopa kiristää länsimaita lääkeaineiden saatavuudella kauppasodan olosuhteissa. Tämä ei ole kovin kaukaa haettua sikäli, että Yhdysvallat ja Kiina ovat käyneet viime aikoina kauppasotaa.
Kumpulainen ei lähde ottamaan kantaa lääketuotannon poliittiseen puoleen.
– Sen voi kuitenkin sanoa, että lääketeollisuus on Kiinalle eräs kultamunia munivista hanhista. Kannattaisiko siinä tilanteessa lähteä painostamaan tai kiristämään ostajaa?
STT–Pertti Mattila
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.