Sitä ennen SSS-hallitus pikemmin suosi verojen ja omaisuuden pimitystä. Kolme ministeriä oli kunnostautunut verosuunnittelussa. Hallitus tarjoili veronkiertäjien armahduslakia, josta se joutui arvostelun paineessa perääntymään.

Hallitus esitti myös omaisuuksien piilottamista hallintarekisteriin, mikä kaatui Alexander Stubbin ylimieliseen pötypuheeseen eduskunnassa. Ministeri pyyteli anteeksi. Hanke oli ”haudattu ja kuopattu” – kunnes se tuotiin taas eduskuntaan. Ulkomaille sallittava hallintarekisteröinti on nyt talousvaliokunnan syynissä.

4.4. kaikki kuitenkin muuttui, ainakin julkisuudessa.

Viime keskiviikkona ilmeni, että EU ei ehkä saakaan aikaan lupaamiaan tiukkoja säädöksiä. Niitä vastustivat verokeinotteluvaltiot Irlanti, Britannia, Belgia, Luxemburg ja Italia sekä tukku Itä-Euroopan maita.

On kiire tiukentaa kansallisia lakeja. EU-komission tutkimus on paljastanut, että Suomen verolait ovat keskitasoa löysempiä. Suomi on veroparatiisi esimerkiksi ulkomaisille kiinteistösijoitusyhtiöille.

Nykyhallitukselle epäkohta on tuttu, sillä keskusta esitti syksyllä 2012 perustellun vastalauseen, joka kelpaisi sellaisenaan lakiesityksen pohjaksi. Tuolloin Juha Sipilä vaati veroparatiisien sulkemista. Takki kääntyi pääministerinä: ei ainuttakaan lakiesitystä veronkierron estämiseksi.

Jos hallitus ei pääse EU-säädösten taakse, sen veri punnitaan. Onko sillä tahtoa verovilpin ja harmaan talouden estämiseen?

Kansalaiset ovat suutuksissaan verokikkailijoille. Aggressiivinen verosuunnittelu on myös markkinahäiriö. Suomalaiset pk-yritykset eivät voi kilpailla verottomien jättifirmojen kanssa. Silloin myös sotesta tulee monikansallisten konsernien temmellyskenttä – ja verorahat päätyvät veroparatiisiin.