Hautamuistomerkin on suunnitellut kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksa, joka osallistui tilaisuuteen. Hänen teoksensa Kartta voitti keväällä hautamuistomerkistä järjestetyn suunnittelukilpailun.

Tilaisuus alkoi Kaartin soittokunnan esittämällä Jean Sibeliuksen Isänmaalle.

Valtioneuvoston tervehdyksen toi ulkoministeri Timo Soini (sin.), joka kuvaili Mauno Koiviston hautamuistomerkkiä inhimilliseksi ja tyylikkääksi.

Soini totesi, että hautamuistomerkki päättää yhden siirtymävaiheen, mutta on samalla alku uudelle, pysyvälle.

Rouva Tellervo Koivisto laski muistomerkille yhden punaisen ruusun.

Valtioneuvoston kanslia käynnisti presidentti Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun tämän vuoden alussa. Kilpailuun saapui 138 ehdotusta. Soinin mukaan toimikunta päätyi selkeästi ja yksimielisesti voittajaan.

Kaksi ja puoli metriä leveän hautamuistomerkin materiaalina on Varpaisjärveltä louhittu musta diabaasi. Teos painaa yhdeksän tonnia.

Sivuseinät ja tausta koostuvat rikkoutuneista kivipinnoista, jotka on louhittu käsin lekalla työstämällä. Etuseinä ja kultaisia halkeamia sisältävä kansiosa on hiottu kiiltäväksi. Koiviston nimi ja vuosiluvut on kirjattu kiven etuseinään pronssikirjaimin.

– Taiteilija Perttu Saksan teos Kartta on arvokas ja helposti lähestyttävä, eikä siinä ole ylimääräisiä koristuksia. Tältäkin osin se kuvaa hyvin Koiviston henkilöä ja elämäntyötä sekä lujaa uskoa, Soini totesi.

– Hitaasti ja rauhallisesti vaikka läpi harmaan kiven. Mauno Koivisto rohkaisi meitä luottamaan tulevaan ja rakentamaan sitä määrätietoisesti yhdessä. Hän jätti meihin jäljen, jota Kartta-teos nyt omalla osuvalla tavallaan kuvaa.

Soini toivoi, että Kartta löytää paikkansa aikakauden symbolina ja muistuttaa meitä eteen päin kulkemisen tärkeydestä, silloinkin kun säröjä syntyy.

Sauli Niinistö arvioi, että Mauno Koivisto jätti pysyvän jäljen kansakuntamme historiaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi puheessaan, että presidentti Mauno Koivisto jätti syvän ja pysyvän jäljen kansakuntamme historiaan.

– Hänen elämäntyöstään täydentyi kartta, joka vahvisti kansanvaltaista Suomea ja johdatti kohti uutta vuosituhatta.

Niinistön mielestä presidentti Koiviston kartan keskeiset reitit – eheys, luottamus, oikeudentunto, demokratia ja parlamentarismi – ovat suuntia, joihin meidän on jatkossakin hyvä kulkea.

– Suomen kansa tunsi presidenttinsä ja luotti häneen ja hänen toimintaansa isänmaan parhaaksi.

Niinistö kuvaili Karttaa paljon puhuvaksi muistomerkiksi:

– Kartta osoittaa tien ja kuvaa maaston. Ilman sen tukea on reittiä vaikea suunnitella ja eksymisen riski kasvaa. Kartta antaa myös ymmärryksen mittasuhteista. Siitä, että olemme osa suurta kokonaisuutta, maailmanjärjestystä. Sen sääntöjen ja yhtenäisyyden eteen presidentti Koivisto teki väsymättömästi töitä.

Presidentti Niinistö totesi, että elämme aikaa, jota on kuvattu totuudenjälkeiseksi.

– Sellaista menoa on, että jo sanotaan ennen kuin yhtään fundeerataan. Ei Mauno Koiviston karttakaan linnuntietä johtanut, matkalla on ollut kivisiä kulkuja ja pahoja mutkia. Mutta ei koskaan umpikujaa. Sanoma meille on selkeä: aina on tie tulevaisuuteen. Ja tulevaisuuteen meidän on suunnattava.

Historian muistaminen ei Niinistön mielestä tarkoita menneisyyteen tarrautumista.

– Tämä kivi kyllä kestää. On meidän ja meidän jälkeemme taas muiden tehtävä huolehtia siitä, että maa sen ympärillä kukoistaa, hän painotti.

Entiset presidentit, Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari, puolisoineen osallistuivat juhlalliseen tilaisuuteen.

Yhteensä tilaisuuteen oli kutsuttu lähes 70 vierasta. Presidentti Koiviston omaisten, rouva Tellervo Koiviston, tytär Assi Koivisto-Allosen ja tämän puolison Heikki Allosen lisäksi muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistuivat muun muassa rouva Jenni Haukio, eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) ja varapuhemiehet Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Tuula Haatainen (sd.) sekä presidentti Tarja Halonen ja presidentti Martti Ahtisaari puolisoineen.

Puheiden lisäksi Ylioppilaskunnan Laulajat esitti Fredrik Paciuksen Suomen laulun, jota seurasi omaisten, tasavallan presidentin, eduskunnan ja valtioneuvoston kukkien lasku.

Piispa Eero Huovinen luki rukouksen. Yhteislauluna laulettiin virsi Tule kanssani, Herra Jeesus. Tilaisuuden päätti Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni.

Mauno Henrik Koivisto (1923–2017) toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Koiviston valtiolliset hautajaiset pidettiin helatorstaina 25. toukokuuta 2017.