Opetukseen osallistuu myös aiempaa enemmän lapsia, joiden on virallisesti ilmoitettu olevan kotiopetuksessa.

Supon mukaan ilman perusopetuslupaa toimivat yksityiskoulut voivat pitkällä aikavälillä olla jopa kansallinen turvallisuusriski. Myös valtiollisilla toimijoilla on kiinnostusta opetuksen järjestämiseen.

Paikoin kouluissa on supon tietojen mukaan jopa useita kymmeniä oppilaita.

Tässä jutussa avataan tarkemmin, mihin supon huoli kotiopetuksesta liittyy.

SUPON erikoistutkija Anna Santaholma sanoo, että ilman lupia toimivat yksityiskoulut lisäävät koulutuksen eriytymistä ja yhteiskunnallista segregaatiota Suomessa.

Kotiopetuskoulut voivat altistaa opetuksessa mukana olevia lapsia myös esimerkiksi uskonnolliselle tai ideologiselle radikalisoitumiselle.

- Näiden koulujen taustalla on usein fundamentalistista ja äärikonservatiivista ajattelua. Esimerkiksi äärioikeistolaiset ja ääri-islamin kannattajat suosivat näistä syistä kotiopetusta, Santaholma kertoo STT:lle.

Koulujen opetuksen sisältö ei Santaholman mukaan välttämättä noudata virallista opetussuunnitelmaa ja se sisältää opetussuunnitelman ulkopuolisia elementtejä. Kotiopetuksen järjestäjät voivat käyttää itse tuotettua opetusmateriaalia.

Suomessa kotiopetusta saaneiden lasten määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2018. Kuluvan vuoden syyskuussa kotiopetuksessa oli yhteensä noin 950 lasta.

Tiedot selviävät opetushallinnon tilastopalvelusta.

Esi- ja perusopetuksessa oli syyskuussa kaikkiaan runsaat 590 000 oppilasta.

SUPON näkemyksen mukaan Suomen lainsäädäntö mahdollistaa tällä hetkellä kotiopetuskoulujen toiminnan ilman perusopetuslupaa.

Kotiopetuksen järjestäminen lapselle ei tällä hetkellä edellytä lupaa viranomaisilta. Käytännössä pelkkä huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää.

Kotiopetukseen siirtymisen jälkeen vastuu lapsen opintojen järjestelyistä, kuten oppimateriaalien hankkimisesta ja varsinaisesta opiskelusta, on huoltajalla.

Lainsäädäntö ei kerro, kuinka kotiopetusta tulisi käytännössä valvoa. Kunnalla on kyllä velvollisuus valvoa lapsen oppivelvollisuuden täyttymistä, mutta käytännön järjestelyistä päätetään paikallisesti.

Yleensä tämä tarkoittaa tutkivan opettajan nimeämistä kotiopetuksessa olevalle lapselle. Opettajan ja oppilaan keskinäisiä valvontatilaisuuksia järjestetään tyypillisesti pari kertaa vuodessa.

Koska sääntely kotiopetuksen seurannassa on niukkaa, on viranomaisten supon mukaan hyvin vaikea valvoa, mitä kotiopetuksissa oleville lapsille todellisuudessa opetetaan tai missä he opetuksensa käytännössä saavat.

Supo ei katso, että kotiopetusta tulisi uhkakuvien vuoksi kokonaan kieltää. Kotiopetukseen ottamisen syyt vaihtelevat paljon ja liittyvät usein esimerkiksi koulunkäynnin haasteisiin tai pitkiin koulumatkoihin.

KOTIOPETUKSEEN liitettyjen haitallisten ilmiöiden, kuten radikalisoitumisen, vuoksi kotiopetus on kielletty useissa Euroopan maissa, mukaan lukien Saksassa ja Hollannissa.

Pohjoismaissa kotiopetus on käytännössä kielletty Ruotsissa. Islannissa kotiopetuksen järjestäminen vaatii, että ainakin toisella lapsen vanhemmista on opetuslupa.

Kotiopetuksen määrä on kasvanut viime vuosina ruotsalaisperheiden muuttojen vuoksi hurjasti Ahvenanmaalla.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n mukaan kotiopetuksessa oli Ahvenanmaalla viime vuonna noin 130 lasta. Vuonna 2012 heitä oli vain 11.

Keväällä 2024 jopa 95 prosenttia Ahvenanmaan kotikoululaisista oli kotoisin Ruotsista, SVT kertoo.

Kotiopetuksen mahdollisuus on lisännyt myös äärioikeistolaisten toimijoiden kiinnostusta aluetta kohtaan. Esimerkiksi Ruotsissa äärioikeisto on kehottanut ruotsalaisperheitä muuttamaan Ahvenanmaalle.

Ainakin yhdellä Ruotsista Ahvenanmaalle hiljattain muuttaneella perheellä on sidoksia äärioikeistoon. Myös Nordisk styrka -uusnatsijärjestön johtaja muutti viime vuonna Ahvenanmaalle.

Tiedot käyvät ilmi ruotsalaisen antirasistisen Expo-säätiön julkaisemasta vuosiraportista.

Miksi kotiopetus ei sitten ole kiellettyä Suomessa, kuten Ruotsissa ja useissa muissa Euroopan maissa?

- Kotiopetus on ollut Suomessa aiemmin niin marginaali-ilmiö, että ehkä sitä ei tämän vuoksi ole koettu tarpeelliseksi kieltää kuten jossain muualla, supon Santaholma arvioi.

Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan kotiopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut sekä suomea äidinkielenään puhuvien lasten että ruotsia tai muita kieliä puhuvien joukossa. Ahvenanmaa ei ole näissä tilastoissa mukana.

Ylivoimaisesti eniten kotioppilaita on Uudellamaalla. Syyskuussa heistä noin 230 puhui äidinkielenään suomea ja noin 150 muita kieliä. Ruotsia äidinkielenään Uudellamaalla asuvista puhui 15 kotiopetuksessa olevaa lasta.

Aliisa Uusitalo / STT