Käytännössä sote-järjestöjen Stea-rahoituksen leikkaus tarkoittaa sosiaalisen lomatoiminnan päättymistä. Tuetut lomat on tarkoitettu pienituloisille perheille ja aikuisille, joilla ei olisi muuten mahdollisuutta lomailuun. Lomia järjestää Suomessa viisi lomajärjestöä.

– Meiltä leikattiin edellisellä kierroksellakin paljon enemmän kuin keskimäärin muilta sote-järjestöiltä. Monenlaisiin vaihtoehtoihin ja avustuksen leikkauksiin oltiin varauduttu, koska nähtävissä oli, että olemme suurennuslasin alla, Lomajärjestöjen yhteistyöryhmän puheenjohtajajärjestön Lomat ja terveys ry:n toiminnanjohtaja Anne Ylönen kertoo Demokraatille.

– Onhan se järkytys, että mennään jo tällaiseen ratkaisuun, että ajetaan alas avustus ja toiminta, hän kiteyttää.

– Tällä toiminnalla on pitkät perinteet ja rahoittajan mittaristolla meidän toimintamme on siellä parhaassa luokassa – tämä on tuloksiltaan erinomaista. Se tässä on hirveän iso ristiriita, että toiminta, joka on tutkitusti selvitysten ja palautteiden mukaan vuosi toisensa jälkeen todettu erinomaiseksi Stea-avustuskentässä, ajetaan nyt alas, Ylönen sanoo.

YLÖNEN on työskennellyt sosiaalisen lomatoiminnan parissa kymmenen vuotta ja on sinä aikana kuullut monenlaista kritiikkiä siitä. Kaikenlaiset tuettuihin lomiin liittyvät harhaluulot ovat tuttuja hänelle ja myös Hyvinvointilomat ry:n toiminnanjohtajalle Heikki Majavalle.

– Ajatellaan, että tämä on jotain ekstraluksusta ja että eihän työttömän tai vähätuloisen pidäkään lomailla. Ajatellaan, että loma on jotakin ekstraa, eikä kenenkään pitäisi päästä tämmöiselle tuetulle lomalle, Majava kuvailee.

Myös Ylösen mukaan moni luulee, että kyseessä on luksuspalvelu. Ajatellaan myös, etteivät vaikkapa työttömät tai eläkkeellä olevat seniorit tarvitse lomaa.

– Kaikilla meillä on arkemme, josta me tarvitsemme myös irtiottoa. Me kaikki tarvitsemme happea ja uusia näköaloja. Heitä on todella paljon, jotka käpertyvät omaan kotiin ja arki on todella rajoitettua, Ylönen sanoo.

Majava muistuttaa, että monille pienituloisille lapsiperheille tuettu loma voi olla ainoa mahdollisuus päästä lomalle kodin ulkopuolelle.

– Monelle lapselle se on myös ainoa mahdollisuus päästä yhdenvertaiseen tilanteeseen muiden kanssa – että on ylipäätään joku lomakokemus lapsuuden ajalta.

– Suurelle osalle suomalaisista lomalle lähteminen on arkipäivää, mutta ei näille meidän lomalaisillemme. Lapsille on keskeistä se, että heilläkin on edes joskus koulussa tasavertaisesti kerrottavaa, että nyt he ovat olleet perheen kanssa lomalla jossain ihan kokonaisen viikon, Ylönenkin sanoo.

YLÖNEN oikoisi myös harhaluuloja siitä, että miten tuetuille lomille pääsee. Usein luullaan, että lomille noin vain ilmoittaudutaan.

– Meille haetaan hakemuksella ja hakijoita on niin paljon, että vain kolmasosalle voidaan lomatuki myöntää, hän kertoo.

Vuonna 2025 tuettua lomaa haki kaikkien lomajärjestöjen kautta yhteensä noin 87 000 henkilöä. Majava kertoo, että hakemuksissa ihmiset avaavat elämäntilannettaan ja loman myöntämiseen vaikuttavat tulot sekä sosiaaliseen asemaan liittyvät vaikeudet. Majavan mukaan hakemuksia tulee hyvin laaja-alaisesti erilaisissa elämäntilanteissa olevilta ihmisiltä ja perheiltä.

– Ihmisten huono-osaisuus ja syrjäytyminen näkyy hakemuksissa erittäin suuresti ja tilanteen paheneminen on näkynyt meillä jo vuosia, Majava kertoo.

Tuetuille lomille ei myöskään pääse jatkuvalla syötöllä. Sellaiselle on mahdollista päästä joka kolmas vuosi enintään kolme kertaa kymmenen vuoden aikana.

– Meillä on lomajärjestöjen kanssa yhteinen tietojärjestelmä, josta näemme, että jos joku toinen lomajärjestö on myöntänyt lomaa. Kukaan ei siis voi kiertää lomajärjestöjen lomilla, Majava kertoo.

MILLAISIA tuetut lomat sitten käytännössä ovat? Tyypillisesti lomat kestävät viisi vuorokautta ja niihin kuuluu täysihoito. Olennaista on myös ohjelma, jonka tavoitteena on tukea osallistujen hyvinnvointia, Majava sanoo.

Monille tärkeää lomalle pääsemisessä on yksinkertaisesti lepo. Majavan mukaan monelle on helpotus, kun ei tarvitse miettiä ruokailujen järjestämistä, vaan voi istua valmiiseen pöytään.

– Lepo on tärkeää lapsperheille ja varsinkin yksinhuoltajaperheille. Kun on järjestetty myös lastenhoitoa, niin vanhempi pääsee pariksi tunniksi lepäämään, ehkä nukkumaan rauhassa. Kyse on ihan tämmöisistä perusasioista.

Lomien ohjelmassa tärkeää on myös vertaistuki ja ryhmäytyminen. Lomilla on usein samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Anne Ylönen kertoo, että esimerkiksi aikuisille järjestettävillä vertaislomilla ihmisiä yhdistävä tekijä saattaa olla vaikkapa sairaus.

– Yhteistyötä on tehty noin sadan erilaisen järjestön, toimijan tai organisaation kanssa joka vuosi eli kirjo on laaja.

Majavan mukaan tuettuja lomia järjestävät järjestöt ovat vuosikymmenten ajan toimineet kustannustehokkaalla ja läpinäkyvällä mallilla.

– Lomien käytännön toteutus on ulkoistettu kilpailutusten kautta kotimaisille matkailuyrityksille – kuten kylpylöille – mikä on pitänyt hallinnon kevyenä, kohdentanut resurssit suoraan lomalaisten hyvinvointiin sekä tukenut lomakohteiden paikallistaloutta.

MAJAVA ihmettelee, miksi vaikuttavaksi todettu toiminta aiotaan ajaa alas tilanteessa, jossa sosiaalisen tuen tarve vain kasvaa.

– Valtion säästö on suhteellisen pieni, mutta menetykset suuria: ennaltaehkäisevän työn väheneminen, hyvinvoinnin heikentyminen sekä yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden kaventuminen, hän listaa.

Majava huomauttaa, että toiminnan vaikuttavuudesta on tutkittua tietoa ja viittaa Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professorin Juho Pesosen Linked in -päivitykseen, jossa tämä nostaa esiin Elli Vennon väitöskirjan tuetusta lomatoiminnasta ja sen hyvivointivaikutuksista.

Anne Ylönen kiteyttää, että tuetut lomat on matalan kynnyksen hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelu, joka edesauttaa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Hän muistuttaa, että tuetuilla lomilla on myös positiivisia vaikutuksia kansanterveyden näkökulmasta.

– Palautteiden perusteella se voi tukea ihmisten ravitsemusta. Meillä on paljon liikunnallista ohjelmaa ja moni on löytänyt liikunnan uudestaan tai jonkun uuden harrastuksen.

– On myös se sosiaalinen puoli. Minua aina jaksaa hämmästyttää, kuinka ihmiset löytävät sieltä ystäviä, joiden kanssa he pitävät yhteyttä pitkäänkin. Minusta se on aikuisten elämässä erityisesti hienoa. Lapsetkin antavat palautetta, että lomalla saatiin uusia kavereita.