Kotimaa
18.1.2017 20:00 ・ Päivitetty: 19.1.2017 11:05
Suomen suurimman sairaanhoitopiirin pomon synkkä varoitus: ”Jos 75 prosenttia potilaista lähtee, silloin lähtee myös merkittävä osa lääkäreistä”
Sote-uudistusta on rakennettu Suomessa kuin Iisakin kirkkoa. Kahden hallituskauden mittaiseksi venyneen ja kertaalleen kaatuneen soten hidas eteneminen on hämärtänyt sen, että uudistuksen vallankumouksellisin elementti valinnanvapaus on iältään vasta puolivuotias. Useiden asiantuntijoiden mielestä valinnanvapauteen liittyvien lakien valmistelu on ollut kiireellisyydessään ja asiantuntemattomuudessaan lähinnä katastrofi.
Suomen suurimman sairaanhoitopiirin Husin toimitusjohtaja Aki Lindén pitää valmistelua sellaisena, ettei usko lakiluonnosten päätyvän nykymuodossaan lainsäädäntöön.
– Niitä ei voi viedä lainsäädäntöön, koska en usko, että hallitus haluaa romuttaa keskussairaalat, Lindén sanoo.
Lakiluonnoksia ovat Lindénin mukaan sorvanneet ihmiset, jotka eivät tunne palvelutuotannon logiikkaa. Käytännön osoitus tästä on muun muassa valinnanvapauteen liittyvien palveluseteleiden ulottaminen erikoissairaanhoidon alueelle. Lindénin mukaan se saisi aikaan markkinahäiriön, koska erikoissairaanhoidon ammattilaisia on jo nyt niukasti ja heidän kouluttamisensa on hidasta.
Ei tarvitse olla yöllä tappelemassa kolaripotilaiden hengestä, kun saa siististä työstä kaksinkertaisen tilin.
Julkisella sektorilla työskentelevien lääkäreiden odotetaan menettävän soten myötä myös oikeutensa sivutöihin yksityisellä sektorilla.
– Joensuun, Porin tai Lahden kokoisissa keskussairaaloissa tarvitaan vähintään kahdeksan ortopedia, jotta ympärivuorokautinen päivytys voidaan toteuttaa kohtuullisella ylityömäärällä. Jos ortopedeista kolme lähtee tekemään tekonivelleikkauksia yksityiselle puolelle, systeemi kaatuu.
Lisää aiheesta
Lindénin mukaan lääkäreitä rekrytoidaan yksityiselle puolelle jo nyt myös Husista. Hän ymmärtää houkutuksen olevan suuri.
– Ei tarvitse olla yöllä tappelemassa kolaripotilaiden hengestä, kun saa siististä työstä kaksinkertaisen tilin.
Lindénin mukaan rahaa, mitä on aikai semmin käytetty yhteiskunnalliseen palveluntuotantoon, viedään nyt markkinoille. Lakiluonnoksissa jopa 15 prosenttia terveydenhuollon palveluista pitäisi ulkoistaa, mikä tarkoittaisi käytännössä 75 prosenttia potilaista.
Pieni vähemmistö paljon hoitoa tarvitsevista potilaista aiheuttaa suurimman osan kustannuksista.
– Jos 75 prosenttia potilaista lähtee, silloin lähtee myös merkittävä osa lääkäreistä ja sairaalan toiminta vaarantuu.
Muodostettavien maakuntien liikelaitokset, kaksitoista laajan päivystyksen keskussairaalaa, eivät lakiluonnosten mukaan saa kilpailla asiakkaiden omilla rahoillaan ostamista palveluista. Julkisten liikelaitosten harteille jäisi pahimmassa tapauksessa henkilökuntapulan lisäksi vain vaikeimmin sairaat asiak kaat. Tämä saattaisi siirtää suomalaista terveydenhuoltoa vakuutusperusteiseksi.
Lue lisää Demokraatin viikkolehdestä 19.1.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.