Pääkirjoitukset
11.1.2017 22:05 ・ Päivitetty: 12.1.2017 08:18
”Sote on vihdoin maalissa”, huokaistiin hallituksessa joulun alla. Höpö höpö.
“Sote on vihdoin maalissa”, huokaistiin hallituksessa joulun alla, kun se ilmoitti soten valmistumisesta. Höpö höpö. Soten tavoitteet ja niihin pääseminen ovat edelleen pahasti levällään.
Ainoa sulle-mulle-tulos on keskustan maakuntamalli ja kokoomuksen valinnanvapaus. Kyse on länsimaisittain poikkeuksellisen laajasta koko sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää koskevasta muutoksesta, jossa asiakkaalle, ihmiselle, on varattu koelaboratorion hiiren rooli. Tulevat palvelut, niiden hinnat ja myös maakuntien rooli ja niiden selviytymismahdollisuudet ovat iso kysymysmerkki.
Jos sote-uudistus menee pahasti pieleen, on todellinen kauhuskenaario Yhdysvaltojen bisnesvetoinen ja kalliiksi osoittautunut malli.
Kiire riivaa sotehanketta. Valmistelutyössä monessa soteryhmässä mukana ollut sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo tavoitteiden unohtuneen (Demokraatti 5.1.). Hän arvioi julkisen sektorin joutuvan kohtuuttomaan kilpailutilanteeseen, kun maakuntien pitäisi vain kahdessa vuodessa rakentaa uudet julkset sote-palvelut, joilla vastata jo markkinoilla toimivien kaupallisten toimijoiden haasteeseen. Hiilamo pitää vaikeassa kilpailutilanteessa mahdollisena jopa maakunnallisten yhtiöiden konkursseja.
Sote-uudistuksen merkittävä tavoite on saada kolmen miljardin säästöt sote-palveluista. Säästöjen tarpeesta ei ole erimielisyyttä, mutta nyt käytettävät keinot voivat olla myrkkyä. Yksityisten toimijoiden roolin vahvistuminen ja siihen liittyvä valinnanvapaus voivat pahimmillaan rampauttaa julkisen järjestelmän. Jos sote-uudistus menee pahasti pieleen, on todellinen kauhuskenaario Yhdysvaltojen bisnesvetoinen ja kalliiksi osoittautunut malli. Tavallisella ihmisellä ei ole siellä varaa kattavaan terveydenhoitoon, ellei hänellä ole kallista yksityistä terveysvakuutusta.
Tämä on pelottava vaihtoehto Suomessa, jossa palveluiden tarve kasvaa väestön ikärakenteen takia.
Hyvin ei mene Ruotsissakaan, jonka sote-palveluiden valinnanvapausmallista on Suomeen otettu osia. Ruotsalaiset ovat pettyneet hyvinvointipalveluiden markkinavetoiseen toimintaan. Ruotsalaisen tutkimuslaitos TNS Sifon selvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta haluaa suitsia markkinoiden toimintaa.
Lisää aiheesta
Sote-uudistuksen säästötavoitteen keppi on se, että hallitus leikkaa vähitellen maakunnille tulevaa rahoitusta. Jos uudistus ei toimi toivotulla tavalla eli säästöjä ei saada toiminnan tehostumisesta, on edessä palvelutason leikkaaminen.
Tämä on pelottava vaihtoehto Suomessa, jossa palveluiden tarve kasvaa väestön ikärakenteen takia. Esimerkiksi suurten ikäluokkien muistisairauksien arvioidaan kasvavan merkittävästi 10–15 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa merkittävää laitospaikkatarpeen kasvua.
Sotessa taas haetaan säästöjä laitoshoidon vähentämisestä. Edessä on vaikea yhtälö, jos sote-palveluiden rahoitus ja laatu pettävät samaan aikaan, kun palveluiden tarve kasvaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.