Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Suomen turvallisuutta ei voi vahvistaa tekemällä Turkille pienintäkään myönnytystä ihmisoikeuksista

LEHTIKUVA / ANNI ÅGREN
Politiikka

Elina Hirvonen

Kirjoittaja on kirjailija ja elokuvantekijä.

”Eihän kukaan voinut aavistaa, että näin tapahtuisi.” Sen jälkeen, kun Venäjä 24. helmikuuta hyökkäsi Ukrainaan, tätä lausetta on toistettu paljon. Se vain ei ole totta.

Elina Hirvonen

Europarlamentaarikko Heidi Hautala puhui vuosien ajan johdonmukaisesti ja perustellusti Putinin Venäjän autoritäärisyydestä ja aggressiivisuudesta ja siitä, miten suuria riskejä liittyy esimerkiksi energiariippuvuuteen tällaisesta maasta. Näitä puheita paheksuttiin voimakkaasti.

Hautala oli Venäjän kehityksestä kartalla paremmin kuin yksikään toinen suomalainen poliitikko. Siihen oli syynsä. Hän kuunteli heitä, joita autoritäärisissä maissa on viisasta kuunnella herkimmällä korvalla: ihmisiä, joille totuudella ja ihmisoikeuksilla on merkitystä. Tämä ei ole jälkiviisautta vaan havainto, jonka toivoisin jokaisen päättäjän muistavan.

VENÄJÄLLÄ MURHATUN journalistin ja ihmisoikeusaktivistin Anna Politkovskajan teos Putinin Venäjä ilmestyi suomeksi vuonna 2005. Teoksessaan Politkovskaja piirtää vakuuttavaan todistusaineistoon perustuvan kuvan totalitaristisesta suurvallasta, jossa presidentti hallitsee yksinvaltiaan ottein. Laki ei ole kaikille sama, lehdistönvapaus on murskattu ja Tsetsenian sota jatkuu presidentin suojeluksessa, eikä aggressio rajoitu yksin siihen.

Ennen kuolemaansa Politkovskaja teki yhdessä Hautalan kanssa valtavasti töitä saadakseen Euroopan maiden päättäjät ymmärtämään, mitä Venäjällä tapahtuu. Moni asia saattaisi olla toisin, jos heitä olisi kuultu.

Tilanne on diplomaattisesti vaikea, mutta yksi asia on selvä.

Diktatuurit perustuvat valheelle, että maata voi johtaa vain yksi ihminen tai yksi puolue. Yhteiskunnan instituutiot mediasta koulujärjestelmään ja oikeuslaitokseen on valjastettu valheen ylläpitämiseen.

Autoritäärisiin, ihmisoikeuksia polkeviin valtioihin kannattaa suhtautua vakavasti. Hallinnoilla, jotka eivät piittaa omien kansalaistensa oikeuk­sista, on taipumus olla piittaamatta myös sellaisista asioista kuin kansainväliset sopimukset, oikeus ja totuus. Siksi ihmisoikeudet eivät ole turvallisuuspolitiikan suhteen marginaalista pehmoilua vaan sen kaikkein kovinta ydintä.

SUOMI JOUTUU nyt taiteilemaan turvallisuuspoliittisten tavoitteidensa ja yhden diktatuurin, Turkin, vaatimusten ristipaineessa. Olen seurannut häkeltyneenä, miten laiskasti suomalaiset tiedotusvälineet ovat avanneet Turkin presidentti Erdoganin väitteitä kurdien ”terrorismiin” liittyvistä huolista.

Erdoganin Turkki on ihmisoikeuksia polkeva diktatuuri, jossa kurdit voidaan leimata terroristeiksi siitä, että he vaativat itselleen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaamia oikeuksia. Tilanne on diplomaattisesti vaikea, mutta yksi asia on selvä. Suomen turvallisuutta ei voi vahvistaa tekemällä Turkille pienintäkään myönnytystä ihmisoikeuksista.

Diktaattori, joka saa haluamansa kiristämällä, kiristää lisää. Puolustusliitossa sellainen tilanne olisi sietämätön riski.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE