Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Mielipiteet

27.11.2025 13:30 ・ Päivitetty: 27.11.2025 14:10

Suomessa pitää investoida ihmisiin: parempi koulutus tuo talouskasvuakin

Suomi on perinteisesti rakentanut hyvinvointinsa koulutuksen, sosiaalisen tuen ja vakaiden työelämäehtojen varaan. Hallituksen päätökset murentavat näitä peruspilareita tavalla, joka voi maksaa meille tulevaisuudessa enemmän kuin mitä nyt säästetään.

Joanna Uusitalo-Silver

Opettaja, Seinäjoki

Koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat lyhytnäköisiä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on kiristetty ja aikuiskoulutustuki on lopetettu, vaikka työelämässä tarvitaan entistä enemmän osaamista ja joustavuutta sekä tiimityötaitoja.

Kun opetusta on vähennetty ja opettajilla on vähemmän resursseja sekä opiskelijoiden tukipalveluja karsitaan, vaarannamme nuorten sekä työssä olevien mahdollisuudet rakentaa vahvaa osaamispohjaa tulevaisuuden taidoille.

AIKUISKOULUTUKSEN tuki oli keskeinen väline, jonka avulla noin 25 000-30 000 ihmistä pystyi vuosittain kouluttautumaan uuteen ammattiin tai päivittämään osaamistaan kaikilla eri koulutusasteilla. Sen poistuminen vaikeuttaa osaamisen päivittämistä.

Tämä on ristiriidassa hallituksen omienkin tavoitteiden kanssa, koska samalla heikennetään Suomen osaamistasoa pitkällä aikavälillä.

Lisäksi tuen poisto vaikeuttaa yksilön mahdollisuuksia muokata omia urapolkujaan. Tutkitusti ihminen jaksaa työssään paremmin, kun voi vaikuttaa itse omaan tulevaisuuteensa.

Nämä eivät ole vain koulutuspoliittisia kysymyksiä. Kouluttautuminen on aina myös investoimista Suomen tulevaisuuteen. OECD:n mukaan koulutustason nostaminen on yksi tehokkaimmista keinoista turvata talouskasvu – ja silti meillä nyt leikataan tästä.

Jokainen haluaa olla hyvä työntekijä.

LISÄKSI nyt suunnitteilla on kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen. Se olisi suuri isku kaikkein heikoimmassa asemassa oleville aikuisille. Toiminnan avulla moni on löytänyt polun takaisin työelämään ja hyvinvointiin.

Kun tämä tuki poistuu, riskinä on syrjäytymisen lisääntyminen, joka tulee vielä kalliimmaksi. Säästöjen varjolla siirretään ongelmia eteenpäin ja lasku tulee olemaan suurempi.

Suomessa pitäisi investoida ihmisiin, jotta voimme olla tulevaisuudessakin työnantajillemme sopivia työntekijöitä. Uskon vahvasti siihen, että jokainen haluaa olla hyvä työntekijä, eikä työnantaja palkkaa ketään siksi, että saisi palkollisensa tuosta vaan irtisanoa.

OVATKO NÄMÄ lyhytnäköiset leikkaukset se suunta, johon haluamme Suomea viedä? Leikkaukset eivät rakenna vahvaa Suomea. Riskinä on eriarvoisuus, heikentyvä osaaminen ja ongelmien siirtyminen tulevaisuuteen.

Meidän pitäisi investoida ihmisiin, ei leikata heiltä mahdollisuuksia.

 

Kirjoittaja on opettaja ja kuntapäättäjä Seinäjoelta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU